Voiko päätöksentekoa opetella? Vilkunan ja Boxbergin kirja ’PÄÄTÖS – Näin syntyvät liike-elämän kovimmat ratkaisut’ ei vastaa kysymykseen tyhjentävästi, mutta antaa näkökulmaa asiaan. Kirjan luettuani - jos ja kun pitää päättää eli vastata alkuperäiseen kysymykseen - sanoisin, että päätöksentekoa voi opetella, mutta useimmiten kantapään kautta. Ja käsipeili on tärkein oppimistyökalu
Jos haluaa päästä tavoitteeseen, ja metodit nojautuvat puhtaasti pelkästään motivaatioon, voi olla aika varma, että tavoite jää saavuttamatta. Motivaatio tarvitsee jatkoksi rinnalleen aikaansaamisen taidon. Ria Parppein kirja “Tee, toimi, saa aikaan” kertoo tästä aiheesta kattavasti.
Meille kaikille on varmasti tuttua, että meillä on monia ideoita, mutta ei järjestelmällisyyttä viedä ideoita käytännön arkeen. Tiago Forten kirjaa - Building a Second Brain - voisi kuvata eräänlaiseksi modernin maailman selviytysmisoppaaksi. Tässä kirjassa Forte avaa luomaansa systematiikkaa, jossa tiedonpaljoudesta ja oivalluksista oppii poimimaan olennaisuudet, ja viemään ne luovaksi tekemiseksi.
Asko Känsälän kirjassa Johtajasta mestariksi johtajuudesta ja käsityöläisyydestä löydetään samaistuttavia elementtejä. On sanottu, että ompelijan kädenjäljen ihmeellisyys on siinä, että kun se on parhaimmillaan, juuri silloin se ei näy. Känsälän kirjassa todetaan huippujohtajuuden toimivan jokseenkin samalla tavalla. Myös johtamisessa johtajuus näkyy ensin itsestä, myöhemmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja lopulta se näkyy vain johdettavista.
Varhainen erikoistuminen vai mahdollisimman monipuolinen harjoittelu? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan kirja nimeltä Range. Kirja ei anna kysymykseen täydellisen mustavalkoista vastausta (ja hyvä niin), mutta yleisesti ottaen todennäköisyydet päästä huipulle ovat sen puolella, joka suhtautuu maailmaan avoimin mielin, eikä fakkiinnu liian varhain tiettyyn määränpäähän.
Innovaatioista ja johtamisesta on kirjoitettu useita kirjoja maailman sivu. Huomattavasti vähemmän on sen sijaan kirjoitettu, millaisella johtamisella saadaan aikaan innovatiivinen organisaatio. Linda A. Hillin kirja Collective Genious kertoo ko. aiheesta, ja sai ainakin minut ajattelemaan johtamista jokseenkin uudelta kantilta.
Jan Ropponen on kirjoittanut kirjan nimeltä Strateginen kumppani. Kirja on varsin mielenkiintoinen herättelijä siitä, mitä strategisen asiakkuuden johtamisen tulisi käytännössä tarkoittaa, ja miten monitahoista ajattelua se vaatii.
“You don’t get rich by spending your time to save money. You get rich by saving your time to make money.”
Näin on todennut yrittäjä ja sijoittaja Naval Ravikant. Tutustuin syvemmin Ravikantin teräviin ajatuksiin lukemalla kirjan ”The Almanack of Naval Ravikant” kirjailija Eric Jorgesonin kynästä. Kirja ei kerro pelkästään vaurastumisesta, vaikka postauksen alkusitaatti niin saattaisi vihjatakin. Kirja on monipuolinen ja syvällinen teos matkasta parempaan elämään.
Mitä yhteistä on näyttämötaiteella ja johtamisella? Vastaus on: yllättävän paljon. Eroavaisuuksia on vähemmän, joista ilmeisin lienee se, että siinä missä teatterilavalla ollaan yleensä joku toinen, niin johtajuudessa ainoa oikea tulkittava rooli on johtajan aito minuus.
Kirja ’Leadership Presence’, jonka ovat kirjoittaneet B. L. Halpern ja K. Lubar, avaa teatterin ja johtajuuden yhtäläisyyksiä, ja nimenomaan sitä, miten esiintymistaitoja voi hyödyntää tullakseen paremmaksi johtajaksi. Yhtenä esimerkkinä yhtäläisyyksistä nostettakoon kommunikaatio – kyky ilmaista itseään. Onnistuessaan niin teatteriesitys kuin hyvä johtajuus aiheuttavat kuulijoissa positiivisia väristyksiä ja lämpimiä tunteita.
Monimutkaisessa maailmassa kaipaa välillä raakaa yksinkertaistamista. The 10X Rule – The Only Difference Between Success and Failure -kirja toimi loistavan suoraviivaisena mielenherättäjänä aiheenaan tavoiteasetanta ja tekeminen. Kaikkeen ei voi elämässä vaikuttaa, mutta ne avaimet, jotka on kädessä, kannattaa käyttää viisaasti. Ensin pitää vaan uskaltaa unelmoida isosti.
Miksi maailma näyttäisi menevän aina sekaisin? Tällaista kysymystä ja vastausta kysymykseen tarjoilee Mikko Ketovuoren kirja ’Laumavaiston varassa’. Kirja perustuu Prechterin sosionomiseen taous- ja kulttuuriteoriaan, ja avasi ainakin itselleni uusia näkökulmia siitä, mistä voi kenties jatkossa tunnistaa nousu- ja laskukausia.
Päivän päätteeksi johtaja on lopullinen pullonkaula tiimin onnistumisessa. Ihmiset eivät voi pitkäjänteisesti toimia korkeammalla tasolla kuin johtajuus, mitä heille tarjotaan. Tästäkin syystä on todella tärkeää, että johtaja kehittää itseään jatkuvasti ja monipuolisesti. Olin keväällä Harvard Business Schoolissa kouluttautumassa, ja pääsin kuulemaan kirjailija Linda A. Hillin luentoa. Tämän kuulemisen innoittamana luin myös hänen kirjansa ”Being the Boss”. Kirja oli niin täynnä asiaa, että muistiinpanoni muistuttavat Ii-joki-sarjaa.
Mikä erottaa hyvän yrityksen erinomaisesta? Vastaus on vapaasti suomentaen määrätietoinen kurinalaisuus. Tästä kertoo Jim Collinsin kirja ”Hyvästä paras”, ja se on ehdottomasti yksi parhaista johtamisen kirjoista, joita olen koskaan lukenut.
Kun yhdysvaltalaiselta aikidomestari George Leonardilta kysyttiin kauanko kestää hallita Aikidon taidot, Leonard vastasi vastakysymyksellä: ”Kuinka pitkään olit ajatellut elää?” Luin Leonardin kirjan Mastery – Keys to success and longtime fulfillment, joka kertoo elinikäisestä oppimisesta. Mestariudesta. Teos vei ainakin minut oppimisen ajatusmatkalle.
On kolme tapaa reagoida, kun katumuksen tunne keihästää. Mitätöidä katumuksen tunne, velloa siinä tai hyväksyä, että katumuksen tunne on ajattelua varten. Jossittelua ei pidetä nyky-yhteiskunnassamme järin trendikkäänä, mutta Daniel Pinkin kirja ”The Power of Regret” haastaa tätä ajatusmallia. Jossittelu (jota voisi kenties nimittää myös itsereflektioksi) on hyödyllistä, koska se auttaa ihmistä ajattelemaan, mitä olisi voinut tehdä toisin. Jos katumuksen tunteen kohtaa rakentavasti, on parhaassa tapauksessa seuraavalla koetuskerralla valmiimpi, ja onnistumismahdollisuudet näyttävät paljon valoisammilta. Tämän koosteen kirjoittaminen oli sikälikin erittäin antoisaa, että kirjailijakin osallistui lukupiirimme tapaamiseen keskustelemaan kanssamme kirjasta.
Numerot kuuluvat arkipäiväämme, ja yritämme numeroiden avulla selkeyttää erilaisia asioita ja tilannekuvia. Heathin ja Starrin kirja ‘The art and science of communicating numbers – Making Numbers Count’ laittaa lukujen viestimisen ihan uuteen valoon. Ensinnäkin hyvä uutinen on se, että numeroiden kommunikointi on taito, jota voi kehittää. Suosittelen kirjaa luettavaksi eritoten henkilöille, joiden työhön kuuluu erilaisten raporttien tulkitsemista sidosryhmille.
Brandon Webbin ja John David Mannin kirja ”Mastering Fear” tekee pelosta ystävällisemmän ilmestyksen. Parhaimmillaan pelosta saa ystävän ja kumppanin, joka johdattaa ihmisen tärkein asioiden äärelle. Saduissa aarteiden kerrotaan löytyvän sateenkaaren päästä, mutta tämän kirjan myötä uskon, että aarre löytyy pelon tuolta puolen. ’Mastering Fear’ kertoo nimensä mukaisesti pelon hallinnasta, ja oli äärettömän mielenkiintoinen.
Maailma olisi parempi paikka elää, jos olisimme kaikki hieman parempia kuuntelijoita, ymmärtäjiä, palautteenantajia ja innostajia toisillemme. Dale Carnegien kirja How to Win Friends and Influence People on likimain satavuotias opas, ja raflaavasta nimestään huolimatta kirja pyrkii lisäämään hyvyyttä. Tai ainakin itse tulkitsen sitä siltä kantilta. Kannattaa ottaa lukulistalle.
Kallasvuon Nokia-elämänkerta on kertomus kansainvälisen pörssiyrityksen arjesta. Kirjan parasta antia omasta näkökulmastani on ehdottomasti sen punainen lanka eli Kallasvuon matka opiskelijasta toimitusjohtajaksi ja siitä unelmien toteuttajaksi. Kuten niin kliseisesti yleensä elämäntarinat menevät, tarvittiin tässäkin kolmenkymmenen vuoden huippu-ura globaalissa suuryrityksessä, jotta elämän tärkeät perusasiat saivat arvoisensa merkityksen yksilön ajatuksissa.
Cracking the Sales Management Code on kirja, joka haastaa viemään myynnin johtamisen seuraavalle levelille. Olen vakuuttunut, että kuka tahansa lukija saa tästä kirjasta ainakin yhden uuden kulman myynnin prosesseihin ja mittaamiseen, mitä ei ollut aiemmin tullut ajatelleeksi. Itse sain useamman näkökulman.
Mistä johtuu, että strategia jää helposti vain johdon juhlapuheisiin eikä jalkaudu kentälle? Tiedätkö Sinä, mitä paikkaa pelaat työnantajasi strategiassa? Kirja PLAYING TO WIN - How Strategy Really Works on herättelevä ja selkokielinen työkalu kirkastamaan strategista ajattelua ja sen kommunikointia.
Vuonna 2015 puolisoni isoisä kuoli pitkän elämän elettyään. Mieleeni on jääneet sanat, jotka puolisoni äiti – kuolleen miehen tytär – lausui arkun äärellä. En muista enää, ketä hän siteerasi, mutta sanat kaikuivat näin: ”Yhtenä elämämme päivänä meidän pitää kuolla, mutta kaikkina muina päivinä saamme elää.”
Oskari Saaren kirja Aki Hintsa – Tänään olen elossa: kuolevan miehen päiväkirja liittyy vahvasti aiempaan sitaattiin. Kuinka elää nykyhetkessä, eikä ”sitten kun”. Ja ei – kirja ei ole pinnallinen YOLO-selostus, jossa kannustetaan tekemään mieluummin hauskoja ja raflaavia juttuja, kuin tekemään töitä ja elää arkea rakkaiden ihmisten kanssa. Kirja kertoo elämän suunnan ja tasapainon etsimisestä sekä löytämisestä.
Andrew S. Grove tarkastelee kirjassaan High Output Management johtamista teollisuustuotantonäkökulmasta. Grove on Unkarissa syntynyt, sittemmin amerikkalaistunut bisnesmies, joka toimi aikanaan Intelin toimitusjohtajana, ja oli myös yhtiön ensimmäisiä työntekijöitä. High Output Management tulisi löytyä jokaisen johtotehtävissä työskentelevän kirjahyllystä – sen verran painavaa, konkreettista ja herättävää asiaa kirja sisältää
All Blacks on kaikkien aikojen menestynein miesten rugby-joukkue. Kirjailija James Kerr tahtoi selvittää, mikä tekee Uuden-Seelannin rugby union -maajoukkue All Blackseistä niin mahtavan. Kerr vietti aikaa niin tiimin, johdon kuin koko organisaation kanssa, selvittäen joukkueen menestyksen salaisuutta.
Kaikki joko seisoo tai kaatuu johtamisen varassa. John C. Maxwellin mukaan onnistuneen johtajuuden perustana ovat oikeat kysymykset. Esittämällä syvällisiä kysymyksiä oikeaan aikaan oikeille ihmisille, saadaan syvällisiä vastauksia. Vastauksista taas jalostetaan ratkaisuja, ja näillä voidaan aikaansaada muutosta.