Myynti ja matikka – yhdistääkö näitä muu kuin tarjouslaskenta? Mikä ihmeen kaava?

(s + a + l + e + s)´2 = $

Istuimme iltaa Motivaatiomiehen seurassa rakentaen podcastia aiheenaan – kuinka ollakaan – itsensä kehittäminen. Tätä tallennetta tehdessämme isäntämme referoi useaan otteeseen myyntikirjallisuutta. Koska myynnistä on kirjoitettu niin paljon, mietin miksi ihmeessä Motivaatiomies viittasi juuri tähän Mark Robergen teokseen niin usein.

Asia selvisi minulle kirjaa lukiessani. Roberge käsittelee kirjassaan matkaa ja voittavia tapoja. Niitä, joilla hän rakensi HubSpottiin korkeatasoisen ja alati kehittyvän myyntitiimin. Kyseisiä tapoja voi kuitenkin yleistää myös myynnin ulkopuolelle.

Tieto, teknologia ja tulosten seuranta ovat Mark Robergen toiminnan keskiössä. Tuloksia seuraamalla ja pureutumalla tuloksia edeltäneeseen tekemiseen  löydämme avaimet toimintamallien muokkaamiseen. Tulokset seuraavat tekemisestä, ja tekemistä meidän on suhteellisen helppo muokata.

Kirja on selkeästi kaksiosainen; kirja on jaettu outboundiin ja inboundiin. Ensin käsitellään outbound-myyntiä. Miten saamme oikeat tekijät ja toimintamallit kohdilleen, jotta yritys voi tuottaa asiakkaan toimintaan lisäarvoa? Toisessa osassa käsitellään inbound-markkinointia. Millä keinoin tuotetaan myynnille lämpimiä liidejä siten, että samalla taataan yrityksen hyvä maine markkina-asemaa vahvistaen? Markkinoinnin ja myynnin tulisi istua vieri vieressä, sillä molemmat vaativat tehokkaaseen toimintaa saumatonta yhteistyötä.

Outbound:

4 AVAINTEKIJÄÄ

  1. Myynnin rekrytointiformaatti
  2. Myynnin treeniformaatti
  3. Myynnin johtamisen formaatti
  4. Kysynnän rakentamisen formaatti

 

Em. tekijät ovat Robergen näkökulmasta määrittävät tekijät siinä, kuinka menestyksekäs myyntitiimi on.

 

” World-class sale hiring is the most important driver of sales success” – Mark Robergen

Roberge uskoo vahvasti prosesseihin, ja hän näkee myös rekrytoinnin prosessina, jota tulee jatkuvasti kehittää. Kaiken lähtökohtana on, että ensin ymmärrät mitä ominaisia taitoja ja tapoja ideaalin kandidaatin tulee omata. Tämä luonnollisesti ei riitä, vaan sinun tarvitsee rakentaa arviointimittaristo, kysymykset ja tehtävät, joilla saat todennettua nämä ominaisuudet tai tavat. Mittaristoa vasten arvioidaan, kuinka hyvä kandidaatti lopulta on avoimeen positioon nähden.

Itseltänikin minulla löytyy rekrytointikaava, jota noudatan; mitkä lahjakkuudet, taidot ja mikä tieto johtaa parhaalla todennäköisyydellä hyvään rekrytointiin. Tähän löytyy vielä mätsäävä haastatteluprosessikin. Mark kuitenkin vie tämän ihan uudelle levelille. Hän rakentaa palauteketjun, jossa hän aktiivisesti vertaa tuloksia tunnistettuihin taitoihin ja suorittaa esimerkkinä kyselyn 6 kk rekrytoinnin jälkeen, jossa palkattu myyjä kertoo, miten itse kokee onnistuneensa ja miten koulutusprosessi on häntä auttanut tai mitä lisäapua hän olisi kaivannut. Tämä varmistaa jatkuvan tasonnoston.

Myynnin treeniohjelman Robergen on rakentanut kuin suoraan Anders Ericssonin teoksesta Peak, jota edellisessä tekstissäni käsittelinkin. Kokonaisuus on rakennettu täysin todellisten aktiviteettien päälle, jolloin tiimi tekee koko ajan myyntiä samalla oppien ja uusiutuen palautteenkäsittelystä. Asiakkaan ostoprosessia tulee tutkia jatkuvasti samoin kuin yrityksen myyntiprosessia tulee viilata palvelemaan lisäarvon syntyä. Lisäksi tulee toki varmistaa tavoiteltavien asiakkaiden sopivuus tarjoomaan. Rogergen uskoo siis teoriaan: ”räpsytellään siipiä jonkun osaavan silmien alla, kunnes siivet alkaa kantamaan.”

 

”Modern selling feels less like a seller/buyer relationship and more like a doctor/patient relationship.” – Mark Robergren

 

Inbound:

Asiakkaan ostoprosessi alkaa yleensä jo paljon ennen keskustelua myyjän kanssa. Vaikka puhelu myyjältä olisi ensimmäinen ajatuksia herättävä tekijä, siitä huolimatta matkaan kuuluu alkuun havahtumista ja itsetutkiskelua. Kysymys kuuluukin, miten voimme olla mukana vaikuttamassa tämän tutkiskelun aikana, emmekä vaan aktiivisesti venaile prospektin kypsymistä neuvotteluvalmiuteen. Robergen vastaus tähän on luoda asiakkaan huolia poistavaa korkealaatuista tietoa markkinalle.

Jotta tämä onnistuu, pitää myynnin ja markkinoinnin olla samalla pallilla. Myynti kommunikoi asiakkaiden huolet ja kokonaistyöryhmä markkinaymmärryksen, asiakkaiden tarpeet ja myyjä yrityksen arvot.

 

Markkinoinnissa rakennetaan tämän tiedon pohjalta korkealaatuista kohdeasiakasryhmää kiinnostavaa materiaalia, joka antaa suoraan lääkkeen asiakkaan huoliin ja murheisiin. Jotta tepsivä lääkeaine löytyy, tulee siitä tehdä tusinan verran teasereitä sosiaaliseen mediaan, jolla johdatetaan prospektiasiakas häntä kiinnostavan materiaalin luo. Datan toiminnon triggeri on yhteystietojen luovutus, joka antaa myyjälle tiedon siitä, kuka on ollut kiinnostunut artikkelista. Näin myyjä saa markkinoinnilta lämpimän vinkin keneen tulisisi olla yhteydessä ja mikä on aihealue, josta hän varmasti haluaisi keskustella lisää. Mallissa pystytään laskemaan panostukset ja tulot suoraan auki ja jälleen kerran käyttää hyväksi toiminnan jälkeisen pohdinnan tuottamaa oppimista kokonaisprosessin parantamiseksi.

 

Kirja on samaan aikaan hyvin kattava ja yksityiskohtainen, mutta kuitenkin alle 200-sivuisena tiivis ja tehokas paketti luettavaksi. Selkeys ja konkreettiset esimerkit havainnollistivat ja oivalluttivat hyvin, ja tulen viemään useampaaakin kohtaa kirjasta omassa työssäni käytäntöön. Vahva suositus myynnistä kiinnostuneille, ja kiitokset vielä Motivaatiomiehelle suosituksesta.

 

– Sami Suominen

 

MARK ROBERG: The Sales Acceleration formula, 2015, Wiley, England

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Laura Pääkkönen tekee ehdotuksen: voiko yrityksen kilpailuetu löytyä myynnistä? Kilpailuetuna toimisi ylivertainen asiakasymmärrys, jonka pohjalta rakennetaan jatkuvasti kehittyvää asiakaskokemusta. Pääkkönen määrittelee sosiaalisen myynnin olevan digiaikakauteen päivitetty tapa reagoida asiakkaan muuttuneisiin käytäntöihin hankkia tietoa ja ostaa palveluita.

Kyseessä ei ole kuitenkaan malli, joka poistaisi vanhat myynnin lainalaisuudet, kuten AIDA-mallin (Attention, Interest, Desire and Action). Kyseessä on palanen, joka yhdistää asiantuntijan asiakkaaseen ja aloittaa suhteen syventämisen ennen ensimmäistäkään käytyä keskustelua. Digitalisoituminen on muuttanut asiakkaiden käyttäytymistä ja tiedonhakua. Taustatutkimusta tehdään vahvasti verkossa jo hyvissä ajoin ennen kontaktia myyjään.

“Social selling makes a cold  call less cold”  –Jelle den Dunnen

“Selling to people who actually want to hear from you is more effective than interrupting strategies that don’t.” –Seth Godin

 

Sosiaalinen myynti on luottamuksen ja suhteen rakentamista niin asiakkaiden, verkoston kuin muidenkin vaikutuspiirien kanssa. Social selling rakentuu Pääkkösen mukaan kolmen peruspilarin varaan:

  1. Vuorovaikutus ja viestintä
  2. Asiakasymmärrys
  3. Verkostot ja suhteet.

 

Forresterin tutkimuksen mukaan 70 % aikuisista luottaa enemmän toisen ihmisen suositteluun kuin suoraan brändiltä tulevaan viestiin. Siksi kannattaa panostaa oman henkilöbrändin muokkaamiseen, sillä fakta on, että sinä olet kiinnostavampi ja luotettavampi kuin yrityksesi. Sinun tulee siis pitää huoli, että olet löydettävissä verkosta ja erotut asiantuntijana eduksesi kilpailijoihisi nähden.

Sinä ja yrityksesi demonstroivat digitaalisissa kanavissa oman osaamisensa ja ymmärryksen myös asiakkaan toimialasta. Näin syntyy luottamus siitä, että tarjolla on kumppani, joka pystyy ratkaisemaan myös minunkin ongelmani. Myyjän aktiivinen läsnäolo ja keskustelu toimialan päivänpolttavista kysymyksistä kertoo heidän olevan ajan tasalla tapahtuvista muutoksista. Pääkkönen puhuu sosiaalisesta karmasta. Siitä, miten online-maailmassa vastavuoroisuus ja toisen pyyteetön auttaminen tuovat hyvää takaisin.

Kirja tarjoilee käytännön työkaluja siitä, miten laitat Linkedin- tai Twitter-toimintasi alkuun. Lisäksi opastetaan, miten em. kanavia käyttäen löydät yrityksellesi prospekteja. Löytämällä prospektien kanssa yhteisiä mielenkiinnonkohteita, saa keskustelukanavan avattua myös yritysten väliselle liiketoiminnalle.

 

CASE IBM:

Kirjassa esitetään esimerkki siitä, miten IBM jalkautti sosiaalista myyntiä organisaatioonsa. Myyjille rakennettiin Linkedin- ja Twitter-profiilit sekä henkilökohtaiset myyjäsivut IBM:n sivustolle. Tällä tavoiteltiin myyjien asiantuntijabrändin ja henkilökohtaisen verkoston kasvattamista. Tekemistä tuettiin ja ohjattiin vahvasti organisaation puolelta. Lopulta 7 myyjän seuraajamäärä Linkedinissä nousi pilotin aikana 535:stä 3 500:aan. Tämä kasvatti tavoitettavuuden (reach) lähtötilanteen 54 000:sta aina 1,3 miljoonaan. Malliesimerkki on hyvin konkreettisesti avattu, ja tuloksen kvartaalissa nelinkertaistettu tilausmäärä viimevuotiseen. Tämä jättää lukijan pohtimaan kirjan oppeja IBM-casen kautta omaan henkilökohtaiseen tekemiseen.

Pääkkösen mukaan paras lopputulema saadaan lyöttämällä markkinointi ja myynti yhteen. Markkinoinnissa on usein dynaamista, uteliasta ja kokeilunhaluista porukkaa. Siellä halutaan löytää tapoja, joilla myyntiä ja markkinointia voidaan tuoda lähemmäksi toisiaan ja siten saavuttaa yhdessä entistä parempia tuloksia. Ilman vahvaa sidettä myynnin kanssa tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä myynnissä tunnetaan asiakkaat, heidän ongelmansa ja tarpeensa syvällisesti.

 

”Social selling expands on the age-old basics of getting to KNOW YOUR CUSTOMER and meeting their needs”  –Jon Ferra, CEO of Nimble

“It’s not the strongest of the species that survive, but the ones that are more RESPONSIVE TO CHANGE.”      –Charles Darwin

 

Jon Ferra mielestäni summaa hyvin ajattelua sosiaalisesta myynnistä toteamalla perusperiaatteiden pysyneen edelleen samana, mutta toimintatapojen muuttuneen kehityksemme mukana. Lopulta voimme kuvainnollisesti palata Darwinin evoluutioteoriaan ja todeta, että sosiaalinen myynti tulee todennäköisesti evoluutiokehityksen mukaisesti muuttamaan myynnin toimintamalliamme, mutta pitäen peruslainalaisudet kuitenkin samoina. Pääkkösen kirja onkin näin tärkeää lukemista kaikille myynnin ammattilaisille. Oletko mukana evoluutiossa vai uskotko itsepäisesti vanhoihin toimintamalleihisi? Parhaat vanhan tekniikan osaajat pysyvät varmasti hetken mukana, kunnes massan tottumukset muuttuvat ja koko markkina ajaa ohi. Lopputulemana voidaan varmasti yhtyä Pääkkösen ajatukseen ja todeta mahdolliseksi rakentaa kilpailuetu myynnin ympärille.

 

“Sales is all about creating a meaningful relationship that can be the foundation of a LASTING BUSINESS RELATIONSHIP –Ralf VonSosen, Head of Marketing, Linkedin

“This is not an information age. It’s an age of NETWORKED INTELLIGENCE  –Don Tapscott, Author of Wikinomics

 

– Sami Suominen

 

Laura Pääkkönen, Social Selling, 2017, Noblea, Finland

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Markkinoijat ovat valehtelijoita

Seth Godin on markkinoinnin menestynyt kirjailija. Hän on julkaissut 18 teosta 35 eri kielelle. Godinin blogi on yksi maailman suosituin markkinoinin blogi. Kirjassaan kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita pureudutaan tarinoihin.

Markkinoijat tarjoavat tarinoita, joihin kuluttajat haluavat välttämättä uskoa. Eivät markkinoija sitten kuitenkaan ole valehtelijoita. Me kuluttajat käytämme tarinoita oikoreitteinä, koska valtava tietomäärä on liian uuvuttavaa, jotta saisimme selvää kaikista yksityiskohdista. Kertomamme tarinat itsellemme ovat valheita, joiden avulla erittäin monimutkaisessa maailmassa olisi helpompi elää. Loppupeleissä siis kuluttajat ovat valehtelijoita koska valehtelemme itsemme uskomaan tarinoihin.

Maistuuko punaviini paremmalle Riedelin idyllisestä lasista? Miljoonat viininjuojat ympäri maailmaa uskovat, että punkku maistuu paremmalta Riedelin lasista tarjottuna. Hieno juttu, saan parempia makuelämyksiä ostamalla lasin jota voin vielä pitkään käyttää. Harmi vaan, että sokkotesteinä tehdyt kokeet osoittivat, että lasin muodolla ollutkaan viinin makuun mitään eroja. Riedel on kertonut tarinan johon olen kuluttaja uskonut.

Markkinoijat hyötyvät, koska ihmiset ostavat mitä haluavat eivätkä mitä tarvitsevat. Syy ostaa sellaista mitä haluaa, on se, miltä se saa olon tuntumaan. Kuluttajat ovat tottuneet kertomaan tarinoita itselleen ja toisilleen täten on luonnollista, että kauppa käy sillä joka kertoo tarinan. Ihmiset eivät pysty kohtaamaan totuutta.

Millainen on hyvä tarina?

Sellaiset tarinat menestyvät, jotka vangitsevat suuren joukon mielikuvituksen. Hyvä tarina on totta. Hyvä tarina lupaa rohkeasti hauskuutta, rahaa, turvallisuutta tai oikotien johonkin. Hyvä tarina vetoaa tunteisiin ja on kohdistettu samaa maailman kuvaa omaaville ihmisille eli pienelle kohderyhmälle. Tarinassa pitää myös olla jotain uutta ja erilaista.

-Tuomas Jäntti

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Miksi tässä maailmassa missä kaikki tieto on kaikkien saatavilla, niin tietyt yritykset ja ihmiset ovat kuitenkin niin paljon parempia, menestyneempiä ja innovatiivisempia kuin toiset?

 

Simon Sinek tarjoaa kirjassaan Start with Why selkeän mallin merkitykselliselle tekemiselle ja samalla oman vastauksensa kysymykseen. Hän kutsuu tätä nimellä The Golden Circle. Siinä kaikki lähtee liikkeelle siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että kysyt aina kaikessa tekemisessäsi ensin miksi.

Kaikki tietävät mitä tuotteita ja palveluita tarjotaan asiakkaille. Jotkut tietävät miten niitä tehdään ja miten erottaudutaan kilpailijoista. Mutta vain harvat tietävät sen miksi tehdään sitä mitä tehdään. Se on päämäärä ja syy sille miksi ollaan olemassa.

Miksi siis yrityksemme on olemassa? Miksi työntekijämme ovat meidän työntekijöitä? Mikä merkitys tekemisellämme on asiakkaille, mikä on se syy miksi teemme tätä?

Miksi itse henkilökohtaisesti teet sitä mitä teet? Mikä on se perimmäinen syy tekemisellesi?

Vastaamalla kysymykseen miksi, sinulla on mahdollisuus luoda sellaista merkityksellistä tekemistä, joka inspiroi sinun ja yrityksesi kaikkia sidosryhmiä, erityisesti asiakkaitasi, työntekijöitäsi kuin myös yleisöäsi.

 

Start with why, The Golden Circle

Start with why, The Golden Circle. Muistiinpanot.

 

Kantava ajatus on se, että ihmiset eivät osta sitä mitä teet vaan he ostavat siksi miksi teet sitä. Vastaamalla ensin kysymykseen miksi, ennen kysymyksiä miten ja mitä saat yksinkertaisesti aikaan parempia tuloksia ja olet myös innovatiisempi. Mielestäni voit ajatella tätä niin yrityksen, kuin yksilönkin tekemisen kautta.

Aloita siis aina kysymällä miksi, mikä on syy sille miksi teemme tätä?

Tämän tulisi olla kaiken päätöksentekemisen perusta. Näin aikaansaadaan uskollisia asiakkaita ja sitä kautta pitkäaikaista menestystä. Viestimällä miksi tekijän kautta kosketetaan tunteita ja siten vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen voimakkaammin kuin pelkällä faktainformaatiolla. Tällöin on mahdollisuus myös nopeuttaa asiakkaan päätöksentekoa.

Malli haastaa viestimään selkeästi, on sanottava ja tehtävä vain asioita mihin uskoo. Asiakkaan luottamuksen saaminen saattaa kestää myös kauemmin ja se vaatii erityistä kurinalaisuutta.

Uskolliset asiakkaat ja pitkäiaikainen menestys tulevat sitä kautta, että osaat viestiä selkeästi siitä miksi teet mitä teet.

Nostaisin konkreettisimpina hyötynä esille sen, että saat pöydälle muutakin kuin hinta tekijän. Mahdollisesti päästää melkein kokonaan eroon siitä, että hinnalla olisi ollenkaan ratkaisevaa merkitystä ostopäätökseen. Koska asiakkaat haluavat olla myös osa jotain, kuulua johonkin, mitä tietty tuote tai palvelu heille edustaa, niin he ostavat heidän itsensä vuoksi. Muutos on siis usein ihmisissä itsessään, sinun on etsittävä ihmisiä, jotka uskovat siihen mihin itse uskot.

Ihmiset eivät siis osta siksi mitä teet, he ostavat siksi miksi teet sitä.

 

Juha

P.s. Jos olet allerginen liialliselle Apple hehkutukselle, tämä ei ole oikea kirja sinulle!

P.P.s. Syövätkö johtajat viimeisenä? Sivuillamme lisää Simon Sinekin oppeja.

P.P.P.s. Sinek on tulossa syksyllä 2015 Suomeen Nordic Business Forumiin.

 

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Markkinoinnin uusi aika – kasvuhakkerointigrowth-hacker-marketing-ryan-holiday

Lähde: Ryan Holiday“Growth Hacker Marketing” (2014)

Ryan Holiday, joka loin vahvan markkinointiuransa American Apparel -brandin rakennuksessa kertoo kirjassaan, kuinka perinteiset markkinoijat jopa halveksuivat tätä uutta markkinoinningenreä. Genreä, joka lähes nollabudjetilla kekseliäisyydellä, mittaamisella ja itse tuotteen erinomaisuutta parantamalla luo suuria ilmiöitä. Growth Hacking on kirjassa määritelty Ryanin toimesta seuraavasti: ”A growth hacker is someone who has thrown out the playbook of traditional marketing and replaced it with only what is testable, tracable and scalable”. Eli nämä uuden ajan markkinoijat ovat heittäneet vanhat pelikirjat roskiin ja keskittyvät vain siihen mitä voidaan mitata, mikä voidaan jäljittää ja minkä voi skaalata.

Verkkokeskustelussa kasvuhakkerointia pidetään startup-yritysten toimintamallina, yleisen suuremman muutoksen sijaan. Aiheesta on useita artikkeleja, kuten Viestijat.fi kirjoitti ”Kasvuhakkerointi – vain startupien hommaa?”. Voimakkaimpien mielipiteiden joukossa on Alezandre Mouravskiy, Spinark.com-blogissa. Hän listaa kasvuhakkeroinnin hetken trendiksi, joka pian jo unohdetaan. Mouravskiy näkee kasvuhakkeroinnin jopa uhkana startupeille, sillä se johtaa huonoihin päätelmiin ja sekoittaa arviointikykyä. Vertauskuvallisesti hän toteaa: kun markkinoinnin tiedemiehistä tehdään rokkistaroja, he tekevät huonoja päätöksiä ja julkaisevat vääristyneitä tutkimuksia. Holiday on asiasta eri mieltä, ja yleinen mielipide tuntuu seuraavan perässä.

Kirjassaan Holiday rakentaa prosessin neljän askelman ympärille:

  1. Varmista tuotteen ja markkinan yhteensopivuus.
  2. Löydä oma kasvuhakkerointitapasi.
  3. Miten saat yhdestä kaksi ja kahdesta neljä: luo viraali ilmiö.
  4. Sulje ympyrä: opi tehdystä ja udelleenoptimoi.

 

Holiday sanoo perinteisten markkinoinnin toimijoiden olevan vastahankaisia ajatukselle korvata taiteellinen näkemys ja intuitio matematiikalla ja prosessien syy-seuraus-suhteiden tutkinnalla. Siitä huolimatta löydämme kuitenkin vallitsevasti hyväksytyt markkinoinnin peruselementit (Herra Philip Kotlerin neljä p:tä Product, Price, Place, Promotion) myös Holidayn toimintamallista. Holidayn strategiassa suurin paino ladataan itse tuotteelle, jotta se on niin hyvä ja haluttava, että siitä tulee puheenaihe. Tällöin tunnistamme, mistä saamme kohdeyleisömme kiinni ja millaisella promootiolla.

Kirja avasi hyviä esimerkkejä kasvuhakkeroinnista. Sekä Hotmail että Apple käyttivät e-mailin jälkikirjoitusta markkinointiviestintään. ”Sent from my iPhone” toi sopivasti tuotesuosituksen asiakkaan suusta jokaisen hänen lähettämänsä mailin mukana. Dropbox taas palkitsi suosittelijansa ilmaisella 500 megatavun lisätilalla, joka sai sen käyttäjärekisteröitymiset nousemaan 60 prosenttia useiksi kuukausiksi. Mouravskiy tyrmää asian täysin ja toteaa markkinan kasvaneen 353% samaan aikaan, kuin Hotmail teki oman kasvunsa 12 miljoonaan käyttäjään, koko markkinan ollessa 70 miljoonaa käyttäjää. Hotmail oli myös ensimmäinen varteenotettava pelaaja, jolla oli vain 2-3 todellista kilpailijaa, summaa Mouravskiy.

Omakohtaisena kokemuksena Tampereen entinen Studio25-kauppiaamme rakensi Suomen suurimman merkkivaatteiden Facebook-ryhmän vastaavin kasvuhakkeroinnin keinoin. Tässä käytettiin alkuun niin maili-, kuin muuhunkin viestintään upotettua jälkikirjoitetta Applen tapaan. Lisäksi myymälässä jokaiseen ostoskassiin laitettiin esittelykirje heidän Facebook-toiminnastaan. Toimintaa Facebookissa analysoitiin ja viestintää muokattiin asiakkaiden mieltymysten mukaan. Tämä luonnollisesti näkyi myös myyntiluvuissa ja tähän aikaan Studio25 Tampereen kauppiaat valittiin kahtena peräkkäisenä vuonna vuoden Studio25-kauppiaiksi.

Onko kuitenkin niin, että markkinoinnin perusperiaatteet ovat pysyneet samoina, mutta teknologinen edistys on muuttanut toimintatapojamme ja markkinoinnin toteuttamisessa vaadittavia taitoja. Mittaamisen tehostuminen, viestintätapojen räjähdysmäinen kasvu ja kohderyhmien pirstaloituminen entistä tarkemmiksi kokonaisuuksiksi. Muutosvastarinta niin markkinoinnin toteuttajilla, kuin mediataloilla on luonnollisesti suuri. Kuitenkin näemme tämän toteutumassa paraikaa keskuudessamme. Mediatalot ovat antaneet bloggareille mahdollisuuden vaikuttaa ja rakentaa muotilehtiin sisältöä. Pystymme myös ostamaan verkkoliikenteestä juuri määrittelemäämme kohderyhmää ja saamme räätälöityä kanta-asiakasviestintämme kohdeasiakkaan tarpeiden mukaan. Mielestäni kasvuhakkerointi on tullut jäädäkseen. Uskon sen sulautuvan osaksi jokapäiväisiä käytäntöjä ja luo näin uuden paremman mitattavamman toiminta standardin markkinoinnille. Kuten korkeushyppytekniikassa kehityimme saksihypystä fosbury-hyppyyn, tulee tuotekehitys ja syy-seuraussuhteiden mittarointi olemaan erottamaton osa markkinointipalettiamme.

 

Sami Suominen

Referenssejä:

http://spinnakr.com/blog/ideas/2013/01/unpopular-opinion-growth-hacking-is-a-bad-idea/

http://www.hub13.fi/tata-on-kasvuhakkerointi-ja-nain-teet-silla-miljoonia/

http://viestijat.fi/kasvuhakkerointi-ei-ole-vain-startupien-hommaa/

http://www.slideshare.net/jonis12/kasvuhakkerointi-luento-turun-kauppakorkeakoululla-2014

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone