Viivan alle

Iloa, surua, itsekyyttä, armollisuutta, kiitollisuutta. Elämän kirjoa. Seitsemän tarinaa ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Henkilöt pohtivat elämänsä tekosiaan tuonpuoleisessa. Mitä haluaisit sinusta jäävän viivan alle?

Elämä

Sebastian Siukosen pienromaani toimi minulle loistavasti lomalukemisena altaanreunalla. Välillä myhäilin, ihmettelin, pysähdyin (omiin tavoitteisiini) ja välillä tunsin yhteyttä yhteen lempielokuvaani Matrixiin, mikä on todellista ja mikä mielikuvituksen tuotetta?

Elämä on ketju

Voimme ruostuttaa tai öljytä ketjun. Vaatii paljon vahvuutta öljytä toisen ruosteiset ketjut. Teot ratkaisevat. Miten sinä kohtelet kanssamatkustajia? Olisitko elänyt haluamasi elämää jos tietäisit sen viikon päästä loppuvan? Hyvät teot tulevat aina takaisin. Viivan alle jää lopulta se millaisena ihmiset sinut tuntevat ja se mitä olet tehnyt yhteisömme eteen.

Elämä on matka

Maisemat vaihtuvat. Sinä määräät tahdin ja etenemisen. Matka on muutakin kuin yksiselitteinen siirtymä, itsessään jo tärkeä. Matkasta tulee määränpää, mutta ilman alkuperäistä määränpäätä ei tule matkaa. Elämä on kuitenkin hiuskarvan varassa. Ei ole koskaan varmuutta mitä huominen tuo tullessaan. Elä nyt ja tässä hetkessä.

Olisiko lukukokemukseni ollut erilainen muussa kuin yli 30 asteen lämpötilassa ilman työkiireitä ja arjen rutiineja….

 

Tarinat tekevät meistä ihmisistä ihmisiä.
Kiitos Siukonen!

Nyt uimaan.

 

Share:

Muita blogikirjoituksia