Nassim Nicolas Taleb – The Black Swan

Nassim Nicolas Taleb on juuriltaan libanonilainen – nykyisin asuen ja vaikuttaen Yhdysvalloissa. Wikipedia määrittelee Talebin entiseksi kauppamieheksi ja riskianalyytikoksi, joka on kirjoittamisessa fokusoitunut sattumanvaraisuuteen, todennäköisyyksiin ja epävarmuuteen. Tämä tausta ja taipumukset peilaantuvat täydellisesti Talebin kirjassa The Black Swan – Musta joutsen. Mustan joutsenen teorialla Taleb kuvaa ennustamattomia erittäin epätodennäköisiä tapahtumia. Vaikka emme pysty kuvittelemaan näitä tapahtumia ennalta, ovat nämä tapahtumat monesti jälkikäteen yksinkertaisia selittää toteen.

 

Black Swan: ”Things that have never happened before, happen all the time” – Scott D. Sagan

Itse termi sai alkunsa, kun eurooppalaiset tutkimusmatkailijat menivät Australiaan 1500-luvulla. Eurooppalaiset olivat kotimantereellaan tottuneet valkoisiin pitkäkaulaisiin lintuihin, joita he kutsuivat joutseniksi. Australiaan saapuessaan he saivat hämmästyä, kun nämä linnut – joita oltiin totuttu näkemään lumivalkoisina – olivatkin pikimustia. Näin syntyi termi ’black swan’, jolla kutsutaan tapahtumia, joita pidetään epätodennäköisinä, jopa mahdottomina. Tämä poikkeava havainto on tavallisten odotusten ulkopuolella, ja mikään aiempi tapahtuma ei liputa tällaisen tapahtuman mahdollisuuksien puolesta. Jälkikäteen näihin on kuitenkin helppo rakentaa selitys.

Normaalijakauma.jpg

Normaalijakaumaa katsoessamme ns. ’mustat joutsenet’ esiintyvät jakauman hännissä. Otoksen suuruus luonnollisesti vaikuttaa siihen, kuinka suuri vaikutus yksittäisellä havainnolla on kokonaisuuteen. Kun otamme vaikka koko Suomen väestön keskipainon, ja lisäämme joukkoon maailman painavimman ihmisen painon, ei kokonaisuus paljoa heilahda tämän yhden yksittäisen ihmisen lisäyksestä, sillä joukko on suuri. Sen sijaan tarkasteltaessa kolmenkymmenen satunnaisen suomalaisen tuloja, ja sitten lisäämme Warren Buffetin mukaan joukkoon, heilahtaa keskiarvo aivan uuteen asentoon.

Syyskuun 11. 2001 New Yorkin tuplatornien terroristi-isku oli varsinainen musta joutsen, jota kukaan ei voinut odottaa tapahtuvan. Nyt poliisi ja puolustusvoimat omaavat omat toimintaohjeet terrorismia vastaan, ja jopa yksityishenkilöt ostavat vakuutuksia ja suunnittelevat lomamatkojaan terrorismin uhkaan varautuakseen.


Tilastolliset harhat

Kalkkuna

Kalkkunaa syötetään joka päivä 1000 päivän ajan. Tämä vahvistaa kalkkunan harhaa siitä, että ihmisrotu pitää huolta hänen hyvinvoinnista. Sitten kun 1001. päivä koittaa, on kalkkunalla edessään yllätys: siitä itsestään tulee ihmisen ravintoa.


Miten maailma reagoi, kun vuosia sitten lapsi putosi kaivoon Italiassa. Lapsella oli nimi, ja koko maailma puhui lapsesta. Samaan aikaan Pohjois-Irlannissa oli lähes sisällissota, ja Belfastissa luettiin lehdistä lapsesta, jota pelastettiin Italiassa kaivosta. Sisällissodan keskellä sympatiat olivat Italian pelastustöissä. Tästä tulee vahvasti Stalinin kuuluisa lause mieleen:

”Yhden ihmisen kuolema on tragedia. Miljoonien ihmisten kuolema on puolestaan tilastomerkintä.” – Joseph Stalin

Todistus

Lääkärin tutkiessa potilasta, on tutkimusmenetelmä poissulkeva. Löydetäänkö tutkimuksessa viitteitä sairaudesta vai ei? Epävarmuus on läsnä, kunnes löydös on käsillä. Lääkäri ei halua löytää sairautta, mutta niin kauan, kun sairautta ei löydy, ei voida olla täysin varmojakaan sairauden poissaolosta. 

Sairaalamaailmasta ammentaen Taleb todistaa meidän ajattelumme olevan herkkä joutua väärille raiteille. Avattakoon asiaa esimerkillä, jossa meillä on kaksi sairaalaa: iso sairaala ja pieni. Toisessa sairaalassa syntyy 60% poikia. Kumpi sairaala näistä on tämä maskuliininen sairaala? 

Luonnollisesti odotusarvo syntyvyydelle on 50/50. Talebin mukaan on yleisempää, että ihminen olettaa suuressa sairaalassa olevan suuremmat prosentit. Kuitenkin kun hetken mietimme, niin tilastolliset poikkeamat ovat sitä pienempiä, mitä suurempi on joukko, jota käsittelemme. Tästä johtuen 60 prosentin tilastollinen harha on todennäköisemmin pienessä sairaalassa.

Syy ja seuraus

Taleb kirjoittaa, kuinka hänelle sanotaan: ”Kirjoitit kirjan, jonka olin aina ajatellut kirjoittaa. Olet onnekas.” 

Taleb pohtii kirjassaa, että eihän siinä ollut mitään onnen kanssa tekemistä. ”Olin se, joka oli valmis tekemään tarittavat stepit, jotta kirja saatiin kasaan”, hän kirjoittaa. ”Kun tein stepit hyvin, kirja sai mahdollisuuden myös onnistua. Ajatus ei ole, että poistetaan riski kokonaan yhtälöstä, sillä silloin lamautuisimme paikoillemme. Sen sijaan että poistaisimme kaiken riskin, voimme tehdä taustatyömme ja tutkia ympäristömme niin hyvin, että pystymme ylittämään suojatien silmät sidottuina.”

Äänetön todistus

Toimiiko rukous? Kuka todistaa tämän meille tieteellisesti? Ajatellaan tilannetta, jossa myrskyn silmään joutuneet matkustajat laivalla rukoilevat pelastumisensa puolesta, ja he pelastuvat. Näin vahvistuu kuva, että rukoileminen toimii. Miten kävikään toisen otoksen, joka myös rukoili, mutta on nyt meren pohjassa? Nämä henkilöt eivät pääse kertomaan tarinaa, kuinka heidän rukoukseen vastattiin vai vastattiinko siihen lainkaan.

Mitä tarkoittaa Talebin äänettömän todistuksen viitekehyksessä, jos työntekijä performoi huonosti työssään. Oliko tämä kausi, josta hän löysi oppia ja josta saa ponnistettua uusiin ulottuvuuksiin? Vai oliko hän vaan laiska ja siksi ei suoriutunut tehtävästään? Jack Welch, General Electricin entistä nokkamiestä, pidetään yhtenä maailman kovimmista johtajalegendoista. Hän piti rankinglistaa työntekijöistään; ylisti ja palkitsi suoriutujia, keskikastille antoi mahdollisuuden parantaa ja heikot hän laittoi ulos. Laittamalla tämän Welchin toimintatavan Talebin muottiin, voimme katsoa meille muodostuvan äänettömän todisteen ongelman. Kuinka paljon pihalle joutuneesta porukasta oli tarmokkaita kavereita, joilla on kova halu oppia? Tässä aikajaksossa he suoriutuivat heikosti, ja oppi olisikin ollut juuri kulman takana puhkeamassa kukkaan.

Omakohtaisena kokemuksena minulla aloitti uusi innokas kaveri myynnissä. Jo työhaastattelussa oli selkeää, että tällä kaverilla ei tahtoa puutu – tarvitaan vaan johdatusta. Käytyään perusopetuspaketin läpi, kaverilla oli kuitenkin plakkarissa kuuden viikon töiden jälkeen vasta yksi tapaaminen. Oli aika palata oppien jalkauttamiseen coachin kanssa. Tämä erinomainen coach näki heti, että toimintatavat eivät olleet lainkaan sitä, mitä olimme sopineet. Coach näki sinne, minne myyjä ei itse osannut nähdä. Coach antoi työkalut ja he lähtivät yhdessä tekemään. Ja niin kävi, että jo viides soitto tuotti tapaamisen ja heidän sessiossaan kaveri sopi kokonaisuudessaan kolme tapaamista. Myyjän näkövinkkelistä meillä tapahtui Black Swan – ilmiö mitä myyjä ei osannut ja uskonut mitenkään olevan mahdollista. Kuitenkin päivän päätteeksi syy-seuraus-suhde oli hänelle aivan ilmeinen.

Yhteenveto

Taleb toteaa kirjassaan hyvin. Tulimme tänne maan päälle vahingossa, mutta meidän ei tarvitse antaa sattuman ohjata elämäämme. Antakaamme tekojemme rakentaa elämämme polkua. Kolumbus yritti löytää Intian – matkallaan hän löysikin Amerikan. IBM:n entinen toimitusjohtaja ennusti maailman tarvitsevan viisi tietokonetta, ja nyt sinä luet tätäkin tekstiä omaltasi tai jopa puhelimestasi. Ihmeitä tapahtuu. Meidän tehtäväksemme jää pitää itsemme liikkeellä, ja ponnistella kohti päämääriämme.

Nassim Nicholas Taleb, The Black Swan, Random House Trade, 2010, England
Kuva: newstatesman.com

- 201

Share: