Marcus Buckingham avaa kirjassaan, kuinka meidän tulee keskittyä kehittämään vahvuuksiamme. Heikkouksia puolestaan tulee työstää vain sen verran, että ne eivät muodosta meille esteitä menestyksellemme vahvuuksiemme kanssa. Käydään ensin läpi koko kirjan avainoivallus ja avataan työkalu, jolla meidän on mahdollisuus löytää omat kykymme. Itse kirja avaa saman asian lukuisten hyvien esimerkkien avulla.

marcus-buckingham-talent-skill-and-knowledge

Buckingham lähtee liikenteeseen ominaisvahvuuksistamme. Nämä ovat se lähtökohta mihin perimämme ja lapsuutemme ovat muokanneet aivomme. Kirjassa avataan tarkemmin, kuinka aivomme muodostuvat ja kuinka ympäristömme ja tekemisemme vaikuttavat synapsirakenteen muodostumiseen. Tämä aivorakenne tekee meistä luontaisesti osaavampia ja myös onnellisempia, kun teemme asioita, joihin rakenteemme on luontaisesti kehittynyt.

Osaamista – tehtävän suorittamista tarkasteltaessa – on mahdollista kehittää sitä korkeammalle mitä luontaisempi ominaistaito kyseiseen kyvykkyyteen on pohjalla. Musikaalisesti lahjakas sävelkorvan omaava ihminen pystyy paljon nopeammin ja pienemmin ponnisteluin kehittämään musikaalisuuttaan kuin toinen, jonka synapsirakenne ei ole muovautunut valmiiksi tähän suuntaan. Siinä missä osaaminen on taitoa soveltaa opittua käytännössä, tieto on teoriaa ja oppia, jota tarvitsemme viedäksemme osaamistamme uusille tasoille. Tiedonjanosta seuraa osaaminen – osaaminen johtaa mielekkääseen elämään.

Buckingham kuvaa kirjassaan Tiger Woodsin swing-treeniä. Hiekkabunkkeripeli on Woodsin heikkous, mutta sitä on treenattu vain sen verran, ettei tämä koidu esteeksi Woodsin kisauralla. Valtaosa treenipanoksista on laitettu Woodsin vahvuusalueille. Buckinghamin mukaan tämä luontaisiin vahvuusalueisiin panostaminen on tehnyt Woodsista maailman parhaan alallaan.

Buckingham on kehittänyt yksinkertaisen testin, joka auttaa löytämään vahvuusalueensa. Testi löytyy netistä osoitteesta www.strenghtsfinder.com . Testi antaa sinulle 5 ominaisvahvuusaluetta. Testi on maksullinen, mutta kirjan mukana tulee henkilökohtainen ilmaiskoodi testiin.

Ennen kuin sokaistumme kokonaan Buckinghamin teorialle, on meidän hyvä muistaa myös Napoleon Hillin tarina. Hillin poika syntyi ilman korvia ja lääkärit sanoivat olevan mahdotonta, että poika koskaan kuulisi. Hill ei alistunut tähän tuomioon, vaan päätti, että hänen pojalleen kehittyy 100 % kuulo. Pitkäjänteinen usko pojan kuulon kehittymiseen toi lopulta pojalle täydellisen kuulon. Hillin sitkeä puhuminen pojalle johti asteittaiseen kehittymiseen ja lopulta apukuulolaite tekivät pojan kuulevaksi. Tämä heikko kohta toi tullessaan myös pojan elämäntyön ja tehtävän kuulolaiteorganisaatiossa ja kuulolaitteiden kehityksessä.

On siis hyvä tunnistaa omat vahvuusalueensa ja ymmärtää näiden kehittämisen olevan itselle luontaista ja palkitsevaa. Vahvuuksien ymmärtäminen on meille suurena apuna arjessa tuoden iloa ja onnellisuutta omaan elämäämme. Vaikka Buckingham pyrkii tyrmäämään ajatuksen ”Ei mikään ole mahdotonta”, löydämme vastakkaisia Hill-tyyppisiä tarinoita. Tämä antaa uskoa silloin, kun vahvuusalueemme eivät ole linjassa tahtotilamme kanssa.

–        Sami Suominen

Marcus Buckingham: “Now, Discover Your Strengths”

Napoleon Hill: “Think and Grow Rich”

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Alahuhdan kirja oli mukaansatempaava ja asiapitoinen teos. Samalla, kun kirja summasi Alahuhdan uraa Nokialla ja Koneessa, antoi se vahvan näkemyksen siitä, millä periaatteilla ja toimintamalleilla Alahuhta saa tiiminsä tulokset lentoon.

Mielestäni kirjassa on kaksi suurempaa kantavaa teemaa. Ensimmäinen on miten kirkas visio ja sen pohjalta rakennettu toimintastrategia, arvot ja kehitysohjelmat rakentavat polun tavoitteisiin ja miten matkaa kuljetaan. Toinen puolisko pureutuu konkreettisesti kilpailukyvyn rakennuspalikoihin ja siihen kivijalkaan, josta ponnistetaan strategianmukaiseen matkaan. Nyt keskityn jälkimmäiseen ja avaan Alahuhdan ajatuksia kivijalan rakentamisesta.

Koneen kehittämisohjelman perustekijät: visio, strategia, kehitysohjelmat, arvot ja vaikuttavat megatrendit

Koneen kehittämisohjelman perustekijät: visio, strategia, kehitysohjelmat, arvot ja vaikuttavat megatrendit

 

 

+

Kilpailukyvyn perusta: Millä käytännön tekemisellä strategian mukainen visio saavutetaan ja miten Kone-asenne ja tahto istutetaan ihmisiin.

Kilpailukyvyn perusta: Millä käytännön tekemisellä strategian mukainen visio saavutetaan ja miten Kone-asenne ja tahto istutetaan ihmisiin.

 

 

Alahuhdan näkemys johtamisesta ei ole komentaa muita tekemään asioita, vaan hän näkee johtamisen kuuntelemisena, välittämisenä ja valmentamisena. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat aikaisia mittareita siitä, miten yritys tulee tulevaisuudessa menestymään. Alahuhta linjaa viisi kilpailukyvyn avainelementtiä:

 

Johtamisen avainperiaatteet:

1.       Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet

2.       Avoimuus ja suoruus

3.       Fokus

4.       Yksinkertaisuus

5.       Oikea-aikaisuus

Suunnan ja tavoitteiden kirkas määrittely varmistaa Alahuhdan mukaan todennäköisyyden sille, että asiat on ajateltu perusteellisesti läpi. Visio antaa suunnan pitkän tähtäimen kehitykselle ja kehitysprojektit seuraavan muutaman vuoden fokuksen. Näin koko henkilöstö pystyy ymmärtämään ja ponnistelemaan yhteistä maalia kohden. Päätöksenteko organisaatiossa on helpompaa, kun nähdään suurempi tarkoitus suhdanteiden ja hetkellisten trendien yli.

Avoimuus varmistaa myös huonojen uutisten kulkeutumisen johdon korviin, jolloin asiat pystytään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Toimialan fokusointi auttaa kilpailuedun rakentamisessa ja toimintojen yksinkertaisuus selkeyttää niiden jalkautusta.

 

Yrityskulttuuri ja vireen johtaminen:

Terve kulttuuri on erinomaisten tulosten ehdoton edellytys toimialasta riippumatta. Alahuhta ei usko, että kulttuuria pystytään tarkasti sanallisesti määrittämään, mutta tarjoaa kirjassa seuraavan ajatuksen: ”Yrityskulttuuri on yrityksen arvojen, toimintatapojen, vuorovaikutuksen, historian ja yleensäkin kaiken niin virallisten kuin epävirallistenkin käytäntöjen muodostama kokonaisuus.”  Yrityskulttuurin ollessa terve ja vahva se yhdistää toimipisteet luomalla yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

Ihmisten energiataso ja heidän tahtonsa saada aikaan muodostavat ihmisen vireen. Kun kulttuuri on terve, mahdollistaa tämä hyvän ilmapiirin rakentamisen työyhteisöön. Tätä Alahuhta kutsuu vireen johtamiseksi. Alahuhdan mukaan hyvään ihmisten johtamiseen kuuluvat ainakin nämä viisi perusasiaa:

1.       Luottamuksen rakentaminen

2.       Positiivinen asenne

3.       Kiinnostus ihmisten kehittämiseen

4.       Kyky nähdä olennainen

5.       Aikaansaamisen halu

 

Henkilöstön kehittäminen:

Roolitus on henkilöstön kehittämisessä avainasemassa. Jokaisen tulee olla tehtävässä johon hänellä on luontainen kiinnostus ja jossa hänen potentiaalinsa omalle kehitykselle on otollista. Tämä luo haastetta rekrytointiin. Koneen neljä tärkeintä rekrytointikriteeriä ovat:

1.       Asenne

2.       Osaaminen

3.       Energia

4.       Kellotaajuus

Kellotaajuus kriteerinä varastaa huomion ja vasta tarkempi tarkastelu avaa kriteerin nerokkuuden. Kun rekrytoidaan toimialalta, jossa muutosnopeus ja dynamiikka on nopeampaa, saadaan tekijöitä, jotka luonnostaan nopeuttavat omaa ajattelun ja tekemisen tahtia.

Koulutuksessaan Kone keskittyy kolmeen osa-alueeseen, jotka mahdollistavat henkilöstön kehityksen ja kasvun vaativimpiin tehtäviin organisaatiossa.

1.       Työnjohtajan rooli ja mihin hänen tulee omassa työssään keskittyä.

2.       Tiimin johtaminen.

3.       Miten työnjohtaja voi valmentaa oman tiiminsä jäseniä niin, että nämä osaavat itse tehdä päätöksiä ja aloitteita.

Koneen nyrkkisääntö oppimiseen on: 70% oppimisesta tapahtuu omassa työssä, 20% on muilta oppimista ja 10% oppimisesta tapahtuu koulutusohjelmissa.

 

Laadun kehittäminen:

Laadun kehitys on itsessään toiminnan kehittämistä, joka lisää asiakastyytyväisyyttä. Siis ymmärrys siitä, mikä yrityksen toiminnassa estää asiakkaan arvonluonnin on avain asiakastyytyväisyyden ja näin laadun parantamiseen. Alahuhta määrittelee kaksi kulmakiveä, joita parantamalla laatua kohennetaan; ensin ihmiset ja toiseksi kurinalaisen prosessimaisen toiminnan. On olennaista määritellä tarpeeksi yksinkertainen prosessiarkkitehtuuri eli se, mistä noin viidestä prosessista yrityksen toiminta rakentuu.

 

Alahuhdan johtamisrakenne on hyvin prosessipohjainen ja tämä käy ilmi varsin selkeästi hänen kirjassaan. Se, mitä voidaan mitata luvuissa on konkreettista ja antaa selkeät mittarit eteenpäin kehittymiselle. Prosessien hyvä kuvaus kirjassa antaa lukijalle mahdollisuuden ottaa kirjasta työkaluja omaan arjen tekemiseen.

 

– Sami Suominen

 

Matti Alahuhta: Johtajuus, Docendo, 2015

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone