Maanantai 14. maaliskuuta oli odotettu kuin kuuta nousevaa Business Thinkers -porukassa. Edellisestä tapaamisesta Arto Hiltusen kanssa meillä oli takana reilut puoli vuotta ja nyt oli tavoitteena saada kohtaamisesta entisestäkin antoisampi. Olimme Business Thinkers -äijien kanssa tavanneet ja hioneet yhdessä tapaamisen runkoa ja ennakkokysymyksiä, pohtineet tärkeimpiä puheenaiheita ja etsineet aineistoa tietopankeistamme. Tällä tavoittelimme heijastuspintaa Hiltusen uusimman teoksen oppeihin. Memot valmiina otimme Hiltusen vastaan sparrausmestassamme Lauttasaaressa.

Itselleni nousi keskustelun tiimoilta kaksi vahvaa teemaa ylitse muiden: strategia sekä oma johtamisen pelikirja. Ohessa pyrin tiivistämään tapaamisen ytimen kysymyksin ja vastauksin.

 

Miksi strategia on liian käsitteellisellä tasolla?

Mikä on strategia? Strateginen pohdinta on helposti konsulttivetoista. Lisäksi kun homma viedään konsultille se herkästi voi mutkistua. Tehdäänkö malleja yrityksessä vain mallien vuoksi, vai onko malleilla todella tarkoitus viitoittaa polkua tulevaan tavoitetilaan? Voitaisiin myös kysyä palataanko näihin malleihin vielä luomisen jälkeen vai olivatko mallinnukset vain osa strategian luontia, joka jäi todellisuudessa pöytälaatikkoon pölyttymään.

Kaavio, joka piirtyi muistivihkooni keskustelun lomassa vastasi itselleni hyvin ylläoleviin kysymyksiin. Yrityksen matka nykyhetkestä yrityksen ennustamaan tulevaisuuteen. Millaisena yritys näkee tulevaisuuden markkinan ja muutokset yrityksen toimintaympäristössä; teknologinen kehitys ja ihmisten arvomaailma- ja asennemuutokset. Mikä on yrityksemme rooli tässä kuvailemassamme tulevaisuudessa? Miten me haluamme toimia kyvykkyyksiemme pohjalta, niin että täytämme kuvittelemamme roolin tulevaisuuden kuvassa? Mitä tämä tekeminen tarkoittaa käytännön toiminnassa, jotta matka tulevaisuuteen onnistuu kohdaltamme?

Strategia kaava

Luonnollisesti maailma muuttuu ja tulevaisuudenkuvaa tulee päivittää. Odotukset tulevaisuudesta eivät välttämättä toteutuneetkaan siihen suuntaan, kuin kuvittelimme ja meidän tulee uudelleenarvioida tilanteemme.

Kuorruttamalla strategiaa kaavioihin ja sivistyssanoihin, saadaan liikkeenjohto helposti hämmennyksen valtaan. Hankkeiden hienontaminen projekteiksi ja projektien vastuuttaminen sekä hallinta ovat avaimia isojenkin muutosten läpivientiin. Toiminnan pitää olla yksinkertaista, jotta kaikki ovat kartalla ja pysyvät kärryillä. Maalin on oltava kaikille päivänselvä. Tulee myös muistaa, että muutos muutoksen takia ei ole hyvästä. Jim Collins avaa kirjassaan Great by Choice -tutkimusta, jossa hän toteaa pitkään menestyneiden yritysten muuttaneen vain hieman kantavaa toimintareseptiään vuosien varrella. Sen sijaan suurta muutosta luotsaavat yhtiöt jäivät tutkimuksissa elämänkaariltaan lyhyiksi.

Oppi kolahtaa myös suoraan omaan nilkkaan. Aiemmassa yritystoiminnassani usein strategia oli selkeä johtoryhmätasolla, mutta toimintamalleja ei väännetty rautalangasta myymäläjohdon tasolle. Myöskään selitykset siitä, että miksi näin tulisi toimia, jäivät liian usein antamatta. Tästä johtuen myymäläpäälliköt ymmärsivät kyllä vahvuutemme, mutta eivät nähneet tulevaa muutosta. Kun ei näe tarvetta muutokselle tuntuu toiminnan muokkaaminen järjettömältä.

 

Miten tehdään onnistunut johtamisen pelikirja?

Kysymys, johon janosimme huippujohtajalta vastausta, oli menestysresepti oman johtamisen toimintamalliin. Mielissämme pyöri ajatus siitä, miten Hiltunen johtaa; vuorovaikutusmallit, muistiot, struktuuritavoitteet, systematiikka ja vaikka mitä. Vastaus oli periaatteessa selkeä, mutta vaati vastaanottajalta omaa lisätyöstämistä. Kolmeportainen kysymyspatteristo sai kuulijoissa aikaan Ahaa-elämyksen. Ei se, että emme jo tietäisi vastausta, vaan se että näkisimme kirkkaasti, sen minkä jo tiesimme.

”Löydä itsellesi ominainen tapa johtaa ja tee siitä struktuuri. Toteuta struktuuriasi johdonmukaisesti”

  • Mitkä ovat parhaat ominaisuuteni ja toimintatapani johtajana?
  • Mikä systematiikka sopii tapoihini?
  • Kuinka toteutan struktuuria johdonmukaisesti?

 

Hiltunen johdatti meidät vastauksen porteille ja nyt on meidän vuoromme astua porteista sisään. Tämä lause kuvaa mielestäni myös hyvin Hiltusen uusinta teosta nimeltään Johtajuudesta, jossa hän koskettaa ja luo näkemystä johtajuuteen ja sen haasteisiin. Monessa kohtaa kirjaa tiedonnälkä saa kaivamaan käsitellyistä aiheista lisää materiaalia. Hiltusen kirjat ovat niin mielenkiintoisia, että ei voi kuin toivoa, että hän julkaisisi taas kohta uuden kirjan. Sitä odotellessa voi onneksi lukea nämä kaksi teosta, joita Arto Hiltunen meille suositteli.

 

  1. Strategy That Works: How Winning Companies Close the Strategy-to-Execution Gap. Paul Leinwand
  2. Presidentti johtaa. Suomalaisen valtijohtamisen pitkä linja. Risto Ryti -seura

 

Arto Hiltunen kirjasuositukset

Sami Suominen

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Markkinoijat ovat valehtelijoita

Seth Godin on markkinoinnin menestynyt kirjailija. Hän on julkaissut 18 teosta 35 eri kielelle. Godinin blogi on yksi maailman suosituin markkinoinin blogi. Kirjassaan kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita pureudutaan tarinoihin.

Markkinoijat tarjoavat tarinoita, joihin kuluttajat haluavat välttämättä uskoa. Eivät markkinoija sitten kuitenkaan ole valehtelijoita. Me kuluttajat käytämme tarinoita oikoreitteinä, koska valtava tietomäärä on liian uuvuttavaa, jotta saisimme selvää kaikista yksityiskohdista. Kertomamme tarinat itsellemme ovat valheita, joiden avulla erittäin monimutkaisessa maailmassa olisi helpompi elää. Loppupeleissä siis kuluttajat ovat valehtelijoita koska valehtelemme itsemme uskomaan tarinoihin.

Maistuuko punaviini paremmalle Riedelin idyllisestä lasista? Miljoonat viininjuojat ympäri maailmaa uskovat, että punkku maistuu paremmalta Riedelin lasista tarjottuna. Hieno juttu, saan parempia makuelämyksiä ostamalla lasin jota voin vielä pitkään käyttää. Harmi vaan, että sokkotesteinä tehdyt kokeet osoittivat, että lasin muodolla ollutkaan viinin makuun mitään eroja. Riedel on kertonut tarinan johon olen kuluttaja uskonut.

Markkinoijat hyötyvät, koska ihmiset ostavat mitä haluavat eivätkä mitä tarvitsevat. Syy ostaa sellaista mitä haluaa, on se, miltä se saa olon tuntumaan. Kuluttajat ovat tottuneet kertomaan tarinoita itselleen ja toisilleen täten on luonnollista, että kauppa käy sillä joka kertoo tarinan. Ihmiset eivät pysty kohtaamaan totuutta.

Millainen on hyvä tarina?

Sellaiset tarinat menestyvät, jotka vangitsevat suuren joukon mielikuvituksen. Hyvä tarina on totta. Hyvä tarina lupaa rohkeasti hauskuutta, rahaa, turvallisuutta tai oikotien johonkin. Hyvä tarina vetoaa tunteisiin ja on kohdistettu samaa maailman kuvaa omaaville ihmisille eli pienelle kohderyhmälle. Tarinassa pitää myös olla jotain uutta ja erilaista.

-Tuomas Jäntti

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone