Kuka ihmeen Seth Godin?Seth Godin

Koulutus: Stanford graduate school of business.

Syntyntyt: 10.7.1960

Godin on kirjailija, joka on julkaissut 18 kirjaa, jotka on käännetty yli 35 kielelle. Hän kirjoittaa jälkiteollisesta vallankumouksesta, ideoiden leviämisestä, markkinoinnista sekä johtajuudesta. Direct Marketing Association nimitti vuonna 2013 Godinin hall of fameen loistokkaan uraaurtavan työn puolesta, jota hän on tietopohjaisen markkinoinnin eteen tehnyt.

Tämä mies vaikuttaisi olevan parhaimmillaan saadessaan puhua. Näin voisin päätellä ainakin kuulemieni TED-puheiden perusteella. Odotankin vahvaa esitystä hänen saapuessa syksyllä suomeen Nordic Business Forumiin.

Tribes

Seth Godinin kirja Tribes – Heimot on sekoitus markkinointia ja johtamistaitoa. Kuten Godin itse kirjassaan toteaa: markkinointi tuli ja muutti kaiken. Se loi vipuvarren ja energisoi heimot. Muutos käänsi niin heimo- kuin organisaatiostruktuurin päälaelleen, sillä mikäli kuningas ei miellytä seuraajat ovat vapaita lähtemään.

Godin määrittelee heimon ryhmäksi, jotka ovat keskenään ja johtajansa kanssa kanssakäymisissä ja joita yhdistää yhteinen idea. Eli tarvitaan tapa kommunikoida ja jaettu intressi. Ihmiset haluavat luontaisesti kuulua johonkin, joten heimoontuminen on jo rakenteessamme.

Johtaminen on kokenut muutoksen ja muutos on lähtöisin yksilöiden voimaantumisesta. Ihmisille ei enää riitä korvaukseksi työpanoksesta rahallinen korvaus. He haluavat toiminnan vapautta, jossa kokevat pystyvänsä vaikuttamaan edustamansa yrityksen askeleisiin. He haluavat kokea kehittymistä, oppimista ja saada arvostusta kehittämästään ammattitaidostaan. Tähän on hyvä lisätä vielä Daniel Pinkin ajatus ihmisen halusta olla mukana rakentamassa jotakin tarkoituksellista. Sellaista, jossa jätetään jälki ympäristöömme ja todistetaan, että elämällämme oli merkitystä.

Vapauden, osaamisen ja vastuun saaminen työhön toteutuu Godinin mukaan heimoissa. Heimoksi Godin määrittää ihmisryhmän, jotka ovat vuorovaikutuksessa sekä keskenään että johtajansa kanssa.  Lisäksi heillä on yhteinen yhteys ideaan, jonka ympärille heimo syntyy.  Hallinnon alaisuudessa on työntekijöitä, mutta johtajilla on seuraajia. Johtajan haaste on saada ihmiset toimimaan siten, että he ottavat harppauksia hallinnoinnista kohti johtajuutta.

Jos ihmiset eivät usko sitä mitä heille sanotaan, he harvemmin uskovat sitäkään mitä heille näytetään. He usein uskovat sitä, mitä heidän ystävänsä heille kertovat ja he aina uskovat sen minkä he kertovat itse itselleen. Hyvä johtaja antaa tarinoita, joita henkilöstö voi kertoa itselleen. Tarinoita tulevaisuudesta ja muutoksesta. Johtaja kasvattaa heimon tehokkuutta muuntamalla yhteiset intressit intohimoisiksi tavoitteiksi ja haluksi muuttua. Johtaja antaa tähän työkalut ja mahdollisuuden tiivistää kommunikointia. Hän antaa myös heimon kasvaa uusilla jäsenillä saaden näin lisää vipuvartta. Olemme siis palaamassa takaisin leirinuotioiden ääreen.

Ihmiset haluavat yhteyttä, kasvua ja uusia innovaatioita. Godin linjaa myös, että asioiden alkuunpanijat ovat onnellisempia, kuin niitä vatvovat. Miksi siis eivät kaikki ryhtyisi sanoista tekoihin. Kompastuskiveksi tulee pelko.

 

”Muutosta ei saada aikaan pyytämällä lupaa. Muutos tehdään pyytämällä anteeksi myöhemmin.” 

– Seth Godin

 

Johtajan tulee muistaa:

  1. Ihmisillä on enemmän valtaa kuin koskaan aiemmin historiassa.
  2. Ainut asia joka pidättelee sinua tulemasta persoonaksi, joka saa muutoksia aikaan on uskon puute.

 

John C. Maxwellin ajattelu voittavasta johtajasta puhuu hyvin samaa kieltä Godinin kanssa. Maxwell listaa voittavan joukkueen kolme kulmakiveä:
1. yhtenäinen visio,
2. heimon monipuoliset taidot,
3. johtaja, joka on sitoutunut voittamiseen ja luotsaa heimon yksilöitä kohti heidän potentiaaliaan.

 

Mikä on Sinun intohimosi, mihin heimoon haluat kuulua? Saatko työssäsi vapautta ja pääset virtaukseen? Teethän jotain mikä jättää haluamasi jäljen sinusta perinnöksi maailmalle?
Aika on hieno, sillä tietääkseni ei koskaan aiemmin työntekijän omat unelmat ja työnantajan tavoitteet ovat olleet näin linjassa keskenään. Työnantajat haluavat seuraajia, jotka tulevat ja toteuttavat unelmaansa organisaatiossa ja samalla edesauttavat organisaation vision toteutumisen.

 

Sami Suominen

Seth Godin – Tribes, Penguin Group 2008

Daniel Pink – Drive, Riverhead Books, U.S 2011

John C. Maxwell – The Maxwell Daily Reader, Thomas Nelson 2007

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

johtajuus_etukansi

Matti Alahuhta on yritysjohtaja joka ei esittelyjä kaipaa. Hänen esikoisteos Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima käsittelee johtamista, joka on arkista ja määrätietoista työtä jossa olennaisinta on yksinkertaisuus, selkeys ja johdonmukaisuus.

Johtaja on organisaationsa palvelija

Organisaatiokaaviossa johtajan paikka on kaikkein alimpana, tukemassa kaikkia muita. Matti Alahuhdan johtamisen avainperiaatteita:

    1. Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet. Kun yrityksen suunta on kirkas ja tavoitteet selvät organisaatiolla on mahdollisuus työskennellä täydellä energialla yhdessä tuloksen eteen, eikä tarvitse jatkuvasti kysellä johdolta mikä on tärkeää ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jokaisella ihmisellä on pohjimmiltaan halu saada aikaan tuloksia. Jo pelkästään tämän vuoksi on välttämätöntä asettaa tavoitteita ja mitata mitä on saatu aikaan.
    2.  Avoimuus ja suoruus. Johdon on näytettävä omalla esimerkillään, että avoimuus ja suoruus eivät ole pelkästään korulauseita. Vastakkaisten näkemysten esittäjiä ja huonojen uutisten tuojia pitää rohkaista ja kannustaa. Muuten periaate jää juhlapuhetasolle.
    3. Yksinkertaisuus. Monimutkaista ja sekavaa asiaa ei ole mietitty loppuun asti, jolloin viesti ei mene ihmisille jakeluun eikä asiaa siis sisäistetä. Mitäs tällöin tapahtuu? Ei juuri mitään!

 

Kuinka parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä?

Matti parantaa esimiesten johtamistaitoja, asettaa ihmiset oikeille paikoille jolloin he motivoituvat, lisäksi hän johtamisen avainperiaatteen mukaisesti asettaa yritykselle kirkkaan suunnan. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on yrityksessä yleensä terve ja kannustava ilmapiiri, joka myös edistää tyytyväisyyttä.  Henkilöstön tyytyväisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys ovat parhaita varhaisia indikaattoreita (mittareina) yrityksen tulevaisuuden kehityksestä.

 

-Tuomas

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

1. Tehokas sähköpostin käsitteleminen

Miksi et päättäisi itse, milloin luet ja käsittelet meilisi?

Itse pääsääntöisesti luen sähköpostit nykyään työpaikalla. Reissu tms vastaavia päiviä lukuunottamatta pyrin välttämään sähköpostin lukua puhelimella. Lisäksi pyrin aloittamaan päivän niin, että sähköposti ei ole ensimmäisenä työlistalla. Pyrin myös jo edellisenä päivänä päättämään mistä tehtävästä aloitan kun seuraavana päivänä saavun työpaikalla.

Tämä lisää merkittävästi työtehoa, kun on ns proaktiivisessa moodissa heti työpäivän aluksi, eikä ns reaktiivisessa moodissa vastaanottamassa muilta tehtävänantoja. Näin päivän saa käynnistettyä tehokkaasti ja aikaansaamisen tunne heti työpäivän aluksi on kertakaikkisen virkistävää aivoille.

Kun heti päivän aluksi saa tehtävälistaa pienemmäksi, todennäköisesti muutkin asiat sujuvat myöhemmin päivällä paremmin.

Miksi sähköpostin lukua puhelimella voisi olla hyvä välttää? Viisas pääsee vähemmällä kirjassa kerrotaan, että puhelimella ei ehdi tai pysty käsitellä meilejä kerralla. Kuitenkin tieto käsittelemättömästä meilistä kuormittaa meidän ns henkistä tehtävälistaa ja aiheuttaa stressiä. Toisekseen tulee tehneeksi ylimääräistä työtä, koska osa meileistä tulee luettua ja käsiteltyä kahteen kertaan. Eli aikaa säästyy käsittelemällä kaikki meilit yhdellä kertaa tietokoneella. Toisekseen välttää saapuvien sähköpostien aiheuttamat työn keskeytykset.

Yllä olevien muutosten kautta päästää eroon siitä, että ”vain nopeasti tarkistan meilini.” Niinpä, montakohan kertaa tuijotamme puhelimen ruutua nykyisin päivittäin, vain tarkistaaksemme onko tullut lisää meiliä? Lisäksi mitä jos meilit lukisi vain ja ainoastaan kalenterista sille varaaminasi aikoina?

2. Ideoiden toteuttamiseen systemaattisuutta

Monestiko mieleesi tulee jotain tärkeää minkä huomaat myöhemmin unohtaneesi?

Meille kaikille käy näin. Niin minullekin. Muista jostain lukeneeni, että unohdamme keskimäärin ideamme jopa jo 60sekunnin päästä. Niinpä olisi tärkeää laittaa se heti muistiin. Ulkoiseen muistiin. Muuten ideamme jäävät useimmiten toteuttamatta. Pyrinkin kantamaan nykyään muistikirjaa melkein aina mukanani.

Toisaalta sanotaan, että kyllä ne hyvät ja tärkeät ideat tulevat uudelleen mieleen jos ne kerran ovat tärkeitä. Mutta uskallatko luottaa siihen?

Minä en ala lyömään vetoja muistini kanssa tässä nykymaailman informaatiotulvassa. On vain valjastettava parhaat tavat palvelemaan muistiamme.

Viisas pääsee taas vähemmällä toteuttamalla ideoita seuraavalla kolmella selkeällä tavalla.

1. Toteuta ideasti heti, jos se vaan on mahdollista. Se on tuoreena mielessäsi ja todennäköisesti intoakin on heti käydä toimeen täydellä teholla. Ja kun on aloitettu, niin ollaan jo matkalla. Ja kun ollaan matkalla, niin voi olla vaikeaa jättää tehtävää kesken. Työ on siis ”aloittamista vaille valmis”

2. Toiseksi paras keino on se, että heti kun saat ideasi mieleesi, päätä milloin toteutat sen ja varaa sille heti aikaa kalenteristasi.

3. Kolmanneksi vaihtoehdoksi kirjoita idea tehtävälistalle tai muistikirjaan. Pyri välttämään tätä tärkeiden asioiden osalta, koska aina ajan kuluessa ideoilla on vaarna ns laimentua tai jäädä kokonaan toteuttamatta. Tämä soveltuukin parhaiten vähemmän tärkeiden asioiden toteuttamiseen.

3. Huonoista tavoista eroon

Tehokkain tekemisen tapa on tapa, niin just, tapa. Siksi meidän tulisi automatisoida arkeemme mahdollisimman paljon toistuvia tekemisiä, koska toistuvaan tekemiseen aivomme tottuvat, ja se helpottaa tehtävien suorittamista. Useat päivittäiset tekemisemme perustuvat tapoihin. Jos sillä kerran on merkitystä, niin eikö tulisi jatkuvasti luoda uusia hyviä tapoja?

Toki, mutta Viisas pääsee vähemmällä kirjassa nostetaan ansiokkaasti esille, että vastaavasti huonoista tavoista tulisi päästä eroon. Enpä ollut moista aiemmin oikein kunnolla pohtinutkaan. Itse yritän tässä parantaa juoksua ja pohtia mistä tekemistä tulisi päästä eroon. Se on järkevää siksikin, että määrättömästi ei pysty uutta tuoda elämäänsä, jollei jostain vanhasta päästä irti.

Haaste on toki se, että jos on järkevää ajaa yhtä uutta tapaa sisään kerralla, niin miten huolehditaan riittävällä tarmolla jostain huonosta tavasta eroon pääsyä? Huonoista tavoista kun on usein kovinkin vaikeaa päästä eroon.

Yksi vastaus on etsiä tähän keinoja, jotka vaativat mahdollisimman vähän tahdonvoimaa. Viisas pääsee vähemmällä seuraavaa listaa hyödyntämällä.

1. Muuta ympäristöä. Kun haluat lukea kirjaa, pidä sitä yöpöydällä. Mitä useammin tai harvemmin näemme asian, sitä enemmän tai vähemmän sitä ajattelemme. Tuo haluttuja ärsykkeitä esille ja poista epätoivottuja näkyvistä.

2. Säätele kynnystä. Vaikeuta huonojen tapojen tekemistä ja helpota hyvien tapojen toistamista.

3. Ketjuta tapoja. Hyödynnä olemassaolevia tapojasi. Voisitko vaikka harrastaa liikuntaa työmatkasi varrella?

4. Ajasta tehtävät. Miten muistaisit toistaa tapaa alussa tarpeeksi monta kertaa? Hyödynnän puhelimesi kalenteria muistuttamaan sinua tehtävän tekemisestä.

Tsemppiä!

Juha

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone