Lähde: Erik Bertrand Larssen“Paras” (2015)Pars_web_6684

Larssen aloittaa kirjansa houkuttelevasti. Hän kertoo kuinka armejan jääkärikoulun upseeri piirsi taululle pystysuoran viivan ja asteikon nollasta kymmeneen. Osoittaakseen piilevän potentiaalin hän viittasi ensin henkilöiden omaan potentiaaliuskomukseen osoittamalla numeroa neljä, jonka jälkeen vanhempien osoittamalla kakkosta ja lopulta upseereien uskoa osoittamalla seiskaa. Kuitenkin lopuksi todeten, että parhaimmillaankin uskomukset ovat vain 70% todellisesta potentiaalista. Tämä herättääkin meille kysymyksen, miten saamme itsestämme tämän potentiaalin käyttöön.

Aiemmassa blogissani ”Pystytkö kurottamaan elämässä potentiaaliisi”, avasin kuolinvuodeajattelua  pelon perspektiivistä ja kuinka pelko tuntui kuolinvuoteella älyttömältä syyltä jättää asioita tekemättä. Kuvitellulla kuolinvuoteella ystäviesi, lähimmäistesi ja työkavereittesi puheet herättävät tunteesi. Mitä uskot heidän sanovan ja toisaalta mitä haluaisit heidän sanovan? Jotta pystyt muuttamaan tapojasi, Sinun täytyy herättää tunteesi, toteaa Larssen. Elämämme matka on lyhyt, miksi emme pyrkisi ottamaan siitä täyttä potentiaalia irti.

Larssen siteeraa hyvin Mark Twainia ”Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kadut enemmän sitä mitä et tehnyt kuin sitä mitä teit. Nosta siis ankkuri, jätä satama taaksesi ja anna tuulen tarttua purjeisiin. Tutki. Haaveile. Löydä.” Toinen muistiin piirtyvä esimerkki oli kirjassa Muhammed Alin toteamus.  Jos Muhammed Ali ei olisi nyrkkeilijä, hän olisi todennäköisesti roskakuski, mutta hän olisi maailman paras roskakuski, joka kantaa neljä täyttä jätelavaa kerralla autoon ja takaisin. Määränpäällä on väliä. Vain sen tietämällä voimme tehdä valintoja pitkällä tähtäimellä.

– MY ROADMAP-

PÄÄMÄÄRÄ – TAIDOT – TREENI – TAVAT – ELÄMÄNARVOT

Millaiseksi meidän siis tulee rakentaa tiekarttamme, jotta saamme potentiaalimme valjastettua käyttöömme. Matkaa on hyvä lähteä rakentamaan päämäärästä, joka antaa selkeän suunnan tekemiselle. Päämäärä myös määrittää mitä taitoja tarvitsemme ja näin mahdollistaa treeniohjelman rakentamisen. Nyrkkisääntönä tarvitsemme 10 000h treeniä, jotta saavutamme huippuosaajan pätevyyden aiheesta kuin aiheesta (Larssenin ohella hyvin lisää aiheesta Andre Agassi – Open). Aiheeseen vihkiytyminen vaatii siis viitisen vuotta täysillä työpäivillä.

Pysyäksemme polullamme, meidän tulee tarkastella tapojamme. Ovatko toimintamme linjassa päämäärämme kanssa. Työskentelemmekä viikoittain, päivittäin ollaksemme yhä lähempänä päämääräämme ja harhautuessamme muiden kiireellisten asioiden ratkomiseen, saamme itsemme taas kammettua takaisin polullemme. Polulla pysymiseen ja tekemisen trimmaamiseen Larssen suosittelee meille jokaiselle omaa henkistä valmentajaa. Meillä Suomessa Jari Sarasvuo on rakentanut Strongholdin palvelemaan polulla pysymistä ja potentiaaliin kurottamista.

Tekemisestä saadaan Larssenin mukaan tapa toistamalla se 13 kertaa. Tämä on ristiriidassa yleisesty hyväksytyn 21:n toistokerran kanssa, jota muun muassa Brian Tracy käyttää ohjenuorana. The one thing -kirjassaan Gary Keller ja Jay Papasan puolestaan toteavat, että jotta todella voidaan puhua tavasta, pitää se olla tehtynä 66 kertaa. Kaikki kuitenkin ovat yhtä mieltä siitä, että rutiineihimme tulee aina poikkeuksia ja on tärkeää päästä takaisin polulle pienen harhailun jälkeen.

Arvojemme määrittäminen helpottaa ja nopeuttaa meidän päätöksentekoamme ja näin pitää huolta toimintakapasiteetistamme. Kirkastamalla arvomme saamme rajattua ja suunnattua toimintamme, johon energiat suunnataan. Voimme havaita mitkä osat tekemisistämme ovat merkityksellistä ja loput voimme siirtää roskakoriin. Samaan aikaan arvomme velvoittaa meitä pitämään yllä määrittämäämme toimintastandardia.

Kuka on Sinun henkinen valmentajasi? Kenen kanssa pallottelet ajatuksiasi ja päämääriäsi elämäsi eri osa-alueilla? Oletko tietoinen mihin haluat päätyä vai oletko Jim Rohnin sanoin vain pala jonkun toisen suunnitelmaa? Larssen totetaa, ettei lahjakkuus ratkaise, vaan valinnat. Ajan myötä pienillä valinnoilla on suuri merkitys.

Sami Suominen

Lähteet ja lisätietoa:

Jhon C. Maxwell: ”15 invaluable laws of growth” (2012) Hachette Book Group

Andre Agassi: ”Open” (2010) HarperCollins

Jhon C. Maxwell suosittelee meille jokaiselle sparraajaa, joka on askeleen edellämme elämämme kehityskohdissa. Tämä menthori, kumppani tai ystävä näkee polkuasi vähän pidemmältä kuin sinä itse ja saa etenemisen nopeammaksi ja mahdollistaa pahimpien rotkojen välttämisen.

Onko sinulla polku rakennettuna omaan potentiaaliisi, onko sinulla oma henkinen valmentajasi. Kirjoita itsellesi oma polkusi auki ja pääset mittaammaan mihin oma potentiaalisi riittää. Nouseeko karttakeppi taululla korkeuksiin.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

The Checklist Manifesto, Atul Gawande

Tarkistuslista, eli checkist, on yksinkertainen mutta tehokas työkalu. Listojen rakentaminen ja niiden käyttäminen auttaa meitä suoriutumaan tehtävistämme paremmin. Niiden avulla muistamme yksityiskohdta ja viestimme muiden kanssa tärkeimmistä asioista.

Jos minulta olisi kysytty ennen kirjan lukemista haluaisinko käyttää tarkistuslistaa, niin olisi todennäköisimmin vastannut myönteisesti. Ajattelin, että tarkistuslista tarkoittaa sitä, ettei tarvitse ajatella. Että kyseessä olisi tylsä suorittaminen — asioiden rutiininomainen tekeminen listalta.

Siitä ei ole kyse. Lista auttaa meitä keskittymään ja vapauttaa ajattelumme tärkeämpiin ja vaikeampiin asioihin. Näin virtaa ei kulu yksityiskohtien muistamiseen.

TheChecklistManifesto

Listalla on kaksi funktiota. Se varmistaa, että
1. tärkeimmät yksityiskohdat muistetaan ja etteivät ne kuormita muistia
2. tiimi kommunikoi ja hoitaa yllättävät tilanteet ja ongelmat saumattomasti

Kirja kertoo siitä, miten tarkistuslista sai alkunsa. Miten se rakennetaan ja miksi se on tärkeä. Atul Gawande on ammatiltaan kirurgi, joka kirjan aikana kehittää tarkistuslistaa leikkaussaliin. Lopputulos on huikea: yksinkertaisella tarkistuslistalla tiimi saa karsittua kaikki perusvirheet työstään. Näin, vaikka he eivät aiemmin olisi koskaan tehneet yhdessä töitä. Kirjan tarinan lopputulos löytyy WHO:n sivuilta: http://www.who.int/patientsafety/safesurgery/tools_resources/SSSL_Checklist_finalJun08.pdf

 

Hyvä ja huono lista

Hyvä lista on
– tarkka
– tehokas
– tilanteeseen sopiva
– helppo käyttää
– käytännöllinen
– vapauttaa ajattelukapasiteetin tärkeämpiin tehtäviin

Huono lista puolestaan on
– epämääräinen ja epäselvä
– liian pitkä
– vaikea käyttää
– epäkäytännöllinen
– sellainen, että se olettaa käyttäjän olevan tyhmä

Miten rakentaa hyvä tarkistuslista?
1. Määrittele ajankohdat, jolloin sitä tulisi käyttää
2. Päätä onko kyseessä READ-DO (resepti) vai tiimin DO-CONFIRM -lista*
3. Pituus maksimissaan 1 sivu
4. Listalla on 5-9 asiaa
5. Kaikki turha on karsittu pois
6. Värejä on vähän
7. Tekstissä käytetään isoja ja pieniä kirjaimia
8. Lista on testattu käytännössä
9. Huomioi yllä olevat hyvän listan kriteerit

Kun alat käyttää tarkistuslistaa tiimisi kanssa, haaste on sosiaalinen. Ihmiset muistavat syy-seuraus-suhteita todella hyvin, mutta paineen alla me emme muista yksityiskohtia. Auktoriteetin, vastuiden ja odotusten muutokset ovat vaikeampia muuttaa kuin se, että yksinkertaisesti itsekseen ottaisi muisti- tai tarkistuslistan käyttöönsä.

* READ-DO tarkoittaa listalta työskentelemistä, esim. ruoanlaittoa reseptin mukaan. DO-CONFIRM-listalta työskennellessä tiimin jäsen tekee tehtävän muistista ja varmistetaan tarkistuslistalta, että kaikki tuli tehdyksi.

 

Esimerkki

Ohessä vielä esimerkki siitä miltä tapahtuman järjestäjän listan ensimmäinen versio voisi näyttää:

1. Suunnittelu
– [ ] Tavoite, eteneminen ja agenda kirjattu
– [ ] Osallistujat päätetty
– [ ] Budjetti sovittu
– [ ] Aikataulu kirjattu
– [ ] Puhujat sovittu
– [ ] Tila varattu
– [ ] Tarjoilut tilattu
– [ ] Tekniikka tarkistettu

2. Kutsu, mielellään kalenterikutsu
– [ ] Tapahtuman tavoite
– [ ] Aikataulu ja agenda
– [ ] Osoite
– [ ] Osallistujat ja puhuja

3. Kaksi päivää ennen
– [ ] Aikataulun varmistus ja mahdollinen päivitys
– [ ] Vahvistus puhujalle
– [ ] Vahvistus osallistujille
– [ ] Tilan varmistus
– [ ] Materiaalit tulostettavaksi
– [ ] Oman materiaalin tai alustuksen valmistaminen

Tätä listaa pitää nyt siis koeajaa ja parantaa tiimin kanssa. Muutaman kokeilun jälkeen tämä lienee hioutunut käyttökelpoiseksi!

Entä miten tulokset tuplataan? Vastaus on yksinkertainen: hyvällä tarkistuslistalla virheet vältetään, jolloin tulokset, tunnelma ja toiminta paranevat huikeasti.

 

Tarkistuslistan käytössä hämmentävää on se, että se poistaa turhat virheet ja vapauttaa energian ajatteluun.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Aito Onnellisuus

Kel onni on, se onnen kätkeköön. Näin on totuttu sanomaan. Tiesitkö, että me suomalaiset olemme hyvin onnellista kansaa? Tuoreimman World Happiness Reportin mukaan Suomi on maailman seitsemänneksi onnellisin maa. Raportin mukaan onnelliset ihmiset elävät muita kauemmin, ovat tuottavampia, ansaitsevat enemmän ja ovat myös parempia kansalaisia. Tarjoan seuraavaksi onnellisuudelle kaavan ja tapoja, jolla voit kasvattaa onnellisuuttasi!

Martin P.E Seligman on amerikkalainen yliopiston professori ja positiivisen psykologian tutkimusverkoston johtaja. Hän on uranuurtaja tuoreessa psykologian tutkimussuunnassa (positiivinen psykologia), jossa keskitytään heikkouksien sijasta ihmisten vahvuuksiin. Kirjassaan Aito onnellisuus ”Authentic Happiness” tutkimusten voimalla paneudutaan onnellisuuteen ja hyvään elämään.

Pysyvä onnellisuustaso määräytyy kolmesta tekijästä: G-E-T

On tärkeää huomata, että nyt ei ole kyseessä hetkellinen onnellisuusruiske tai pikavoitto, joka voidaan saavuttaa suklaalla, shoppaamalla tai kohteliaisuuksilla. Geenit, elämäntilanne ja tahdolla hallittavat tekijät eli muistisääntönä G- E- T määräävät pyvyvän onnellisuustasomme.

Geeenit määräävät onnellisuustasomme raamit. Saamme vanhemmiltamme perinnöksi ”ruorimiehen”, joka ohjaa meitä johonkin tiettyyn onnellisuus tai surullisuustasoon. Vaikka kuinka yrittäisit muuttaa itseäsi, onnellisuus johtuu 50 % perimästä. Toinen onnellisuuttamme rajoittava tekijä on ns. hedonistinen oravanpyörä joka saa nopeasti ja väistämättä henkilöt sopeutumaan hyviin asioihin ja pitämään niitä itsestään selvinä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mieluisat tavat tai korkeat saavutukset pystyvät erittäin harvoin lisäämään onnellisuutta muutoin kun ohimenevästi.

Hyvä uutinen on, että tietyt elämäntilanteet lisäävät onnellisuutta. Elä vauraassa demokratiassa, solmi avioliitto ja hanki rikas ihmissuhdeverkosto. Nämä tutkitusti nostava ihmisten onnellisuutta. Toisin kuin luullaan, rahalla ei ole paljoakaan tai lainkaan vaikutusta onnellisuuteen. Samoin muuttaminen sateisesta ja kylmästä ilmastosta (lue Suomi) lämpimään ei kannata, jos tavoittelet pysyvää onnellisuutta.

Tahdolla hallittavilla tekijöillä kohti onnellisuutta

Kiitollisuus, anteeksianto, optimismi, toivo, totunnaistaminen ja makustelu ovat tahdolla hallittavia keinoja nostaa pysyvästi onnellisuustasoa. Totunnaistamisella tarkoitetaan sitä, että annat miellyttävien tapahtumien välissä kulua enemmän aikaa kuin tavallisesti. Makustelu on mielihyvän tiedostamista ja tietoista huomion kiinnittämistä mielihyvän kokemiseen. Kirja tarjoaa useita työkaluja mm. miten tunnistaa ja haastaa automaattisia pessimistisiä ajatuksia ja miten antaa isojakin vääryyksiä anteeksi.

Hyvä elämä on aitouden täyttämää

Seligmanin mukaan jokaisen henkilön ominaisvahvuudet ovat tie hyvinvointiin, koska tällöin elämämme on aitouden täyttämää.

Matkalla kohti onnellisempaa elämää keskeisintä on itselle tunnusomaisten vahvuuksien löytäminen ja kasvattaminen. Käyttämällä ominaisvahvuuksia niin usein kuin mahdollista työssä, rakkaudessa ja kasvatuksessa, saavuttaa aidon onnellisuuden ja kosolti nautintoja.”

Kirjan mukaisen testin tuloksena minun ominaisvahvuuteni ovat tiedonjano, sinnikkyys, johtajuus, huumori, antaumus. En kätke omaa onneani.

-Tuomas

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone