IMG_2132

Monesti kuullun lauseen mukaan huippumyyjä pystyy myymään mitä vaan. Tämä on kuitenkin roskaa! Huippumyyjä pystyy myymään mitä vaan, jos hän uskoo siihen mitä myy. Tuotteeseen uskominen on perusasia ja luo pohjan myynnille. Tämän lisäksi tuotetieto eli substanssiosaaminen on myynnissä tärkeää, mutta innostus ratkaisee. Näin kerrotaan kirjassa Selling to Win.

Richard Denny on kuuluisa Iso-Britannialainen kirjailija. Hän on kirjoittanut kirjoja myynnistä, johtamisesta ja henkilökohtaisesta kehittymisestä. Dennyn menestynein kirja Selling to Win on perusteos kaikille jotka haluavat vaikuttaa asiakkaiden ostopäätöksiin. Kirja antaa neuvoja mm. mistä myyjä löytää asiakkaita, miten elekieli toimii, kuinka innostua, mikä on oikea asenne ja kuinka hallita aikaa.

Useissa yrityksissä myynti tulee universaalin 80-20 säännön mukaisesti. Suurimman osan myynnistä tuo pieni osa tekijöistä. Kirja opettaa kuinka pääset tähän parhaiden joukkoon eli teet myyntiä ammattimaisesti ”Professional Selling” tyylillä.

Kirja kaksi tärkeää oppia nykypäivän myyntiin:

1)     Ihmiseltä ihmiselle

Myynti kohdistetaan ihmiseen. Jokaisen tarjouksen tai myyntiesityksen pitää olla erilainen koska ei ole kahta samanlaista ihmistä jolle myydään. Ihmisillä on erilaisia vaatimuksia, tarpeita, haluja, rooleja, taustoja, toimialoja jne.

”People buy people”. Tutkimustulokset vahvistavat tätä asiaa: Harward Business School selvitti, että 84% kaikista päätöksistä perustuu tunteisiin eikä logiikkaan. Ihmiset siis ostavat ihmiseltä ja ihmiset tekevät mielellään liiketoimintaa niiden kanssa josta tykkäävät.

2)     Ihmiset eivät osta tuotteita vaan haluavat tuloksia

Älä myy tarpeeseen. Etsi tarve ja käännä tarve haluksi tulosten kautta. Mitä lopputulosta tuotteesi käyttö aiheuttaa tai saa aikaan? Pankit myivät aikoinaan lainoja. Tänä päivänä myydään unelmia eli kotia, lomamatkaa, mökkiä. Kukaan ei tarvitse lainaa. Heti kun nostat lainan, haluat kuitenkin siitä rahaläjästä nopeasti eroon. Miksi ostan kaupasta poran? Koska minun pitää saada taulu seinälle. Miksi? Mieti lopputulosta.

-Tuomas Jäntti

 

PS. Lue lisäksi Suomen ainoan myynnin professorin Petri Parvisen oppeja myyntiin

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Miksi kasvaa? Mistä kasvussa on kyse? Mitä kasvu on sinulle?

Onko sinulla kasvusuunnitelma? Suunnitelmaa tulla paremmaksi?

Henkilökohtaisen kasvun avaimet

1. Itsetuntemus

Kasvaakseen on tunnettava itsensä, omat vahvuudet ja heikkoudet, kiinnostukset ja mahdollisuudet.

Myös tunteakseen itsensä on kasvettava!

Saavuttaakseen omaa potentiaalia, pitää tietää missä on ollut ja missä on nyt, että voi asettaa suunnan sinne minne haluaa mennä. Myös saavuttaakseen potentiaalinsa, täytyy kasvaa.

Kasvussa on kyse nimenomaan tästä, oman potentiaalin tavoittelusta. Optimismista, toivosta, menestyksestä, täyttymyksestä ja mahdollisuuksista. Kasvua varten tarvitaan itsetuntemusta, jotta on mahdollista löytää omia tavoitteita ja päämääriä. Voit kasvaa eri tavoin, niin ihmisenä kehittämällä ominaisuuksiasi, uralla kehittämällä taitojasi, kehittyä ihmissuhteissa ja talousasioissa ymmärtää miten raha toimii jne.

Henkilökohtainen kasvu ei kuitenkaan vain tapahdu itsestään, on päätettävä kasvaa.

2. Päätä kasvaa

Motivaatiokaan ei yleensä vain tulla tupsahda, usein se tulee vasta ensimmäisen askeleen ottamisen jälkeen. Kukaan ei kasva vahingossa ja kasvu tulee aloitteellisen toiminnan kautta.

Unohda motivaatio ja aloita tekemään! 

Kasvulla, itsensä kehittämisellä on tarkoitus vaikuttaa tulevaisuuteemme siten, että se olisi tavoitteillun mukaista. Miksi emme siis haluaisi ottaa siitä vastuuta, koska muuten on hyväksyttävä todellisuus ja tulevaisuus sellaisena kuin se tulee vastaan?

Jos päätät keskittyä kasvuun, kasvat ja saavutat tavoitteesi. Jos keskityt tavoitteisiin, saatat saavuttaa tavoitteet, muttet välttämättä kasvua!

 

Onko sinulla suunnitelmaa tulla paremmaksi?

3. Suunnittele ja luo systeemi

Katso taaksepäin ja suunnittele eteenpäin. Ilman suunnittelua et voi kasvaa. Suunnitteleminen auttaa fokusoitumaan ja tuo tehokkuutta. Suunnittelemalla ja luomalla sen pohjalta systemaattisuutta tekemiselle, systeemi auttaa merkittävästi meitä tavallisia ihmisiä luomaan onnistumisia.

Miksi? Nämä antavat meille ison kuvan siitä, mitä tehdään, miten priorisoidaan tekemistämme, miten sitä mitataan ja mietitään aina seuraavia sekä sopivia askelia omalle tekemiselle. Organisoiminen antaa vahvuuden tunnetta ja mikä kaikkein tärkeintä, se luo päivittäisiä rutiineja, jotka ovat kaikkien merkittävin tekijä pitkäaikaisessa ja kurinalaisessa tekemisessä. Rutiinit, sellaiset tekemiset, jotka vievät asiat käytäntöön, luovat meille automaattista ja opittua käyttäytymistä. Syvemmälle tarkasteltuna tämä tekee meille asioista pienempiä ja yksinkertaisempia, jollaisena tekeminen on hyvä pitää.

Elefantti syödään pala kerrallaan, eli muutosta ja kasvua tehdään joka päivä, mitäs siis jos päättäisit kasvaa vähän joka päivä?


The 15 Invaluable Laws of Growth, kirjan kannen kuva.

Yllä olevat kolme kohtaa ovat John C. Maxwellin kirjasta The 15 Invaluable Laws of Growth ja ne ovat minulle sen tarjoamat tärkeimmät avaimet henkilökohtaiseen kasvuun, joita muokaten käsittelen omasta näkökulmastani.

Jos olet kiinnostunut kehittämään itseäsi, tavoittelemaan potentiaaliasi, opiskelemaan ja oppimaan, lue tämä!

Juha

P.s. Maxwell on tulossa syksyllä 2015 Suomeen Nordic Business Forumiin.

P.P.s. American Management Association valitsi Maxwellin juuri vaikuttavimmaksi ajattelijaksi.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Rohkeus? Haavoittuvuus? Mistä on kyse? Onko haavoittuvuudessa kyse rohkeudesta vai heikkoudesta?

Haavoittuvuus koetaan usein heikkoudeksi ja niille pistetään yhtäläisyysviiva, ikään kuin ne olisivat synonyymejä keskenään. Haavoittuvuudessamme on toki mukana myös epävarmuutta, riskien ottamista ja tunteille altistumista.

Esimerkiksi rakkaus on epävarmuutta, riskinottamista ja antautumista sille, että meitä voidaan haavoittaa eikä välttämättä ole takuita myöskään vastarakkaudesta. Tai vaikka silloin, kun laitamme ideat ja kirjoitukset esille, kuten tämä tekstini tässä nyt, eikä ole varmuutta hyväksynnästä ja arvostuksesta.

Eikös haavoittuvuus olisi siis ennemminkin vahvuutta, eikä heikkoutta? Kuulostaako heikkoudelta, että uskaltaa olla rohkea? Vaatiihan vahvuutta uskaltaa olla haavoittuvainen ja elää tunteitaan todeksi.

Haavoittuvuudessa on kyse siitä, että on uskallusta tulla esille ja antaa itsemme tulla nähdyksi, uskaltaa suuresti.

Haavoittuvuus ei siis tarkoita ettei voisi olla rohkea, uskaltaa rakastaa ja kuulua johonkin jne. Kun pelkää haavoittuvansa, silloin pelkää torjuntaa. Silloin rakentaa itselleen muuria, maskia kasvojensa eteen, eikä uskalla elää.

Uskallus olla haavoittuvainen määrittää ja muuttaa tapoja miten me elämme, rakastamme, olemme vanhempia ja johtajia. Uskalla siis olla rohkeasti haavoittuvainen ja elä täydellä sydämellä.

Tämä rohkeus, uskallus haavoittua, on kuin ydin kaikkeen tuntemiseemme, merkityksellisempään elämäämme. Uskalla tuntea. Uskalla epäonnistua. Uskalla olla epätäydellinen ja pelätäkin. Uskalla luottaa ja sitoutua, nimittäin lopulta yhteys muihin ihmisiin ja elämä yhdessä heidän kanssaan on se syy miksi olemme täällä. Sitä rakennetaan avoimuudella, se antaa meille tarkoituksen ja merkityksen elämäämme.

Haavoittuvuustutkija Brene Brownin Daring Greatlyn mukaan kaikkein suurin myytti suhteessamme haavoittuvuuteen on se, että se olisi heikkoutta. Jos uskoo siihen, että haavoittuvuus on heikkoutta, se on kuin uskoa siihen, että myös tunteminen olisi heikkoutta.

Haavoittuvuus kuulostaa totuudelta ja tuntuu rohkeudelta. Totuus ja rohkeus eivät aina ole mukavia, mutta ne eivät ikinä ole heikkoutta.

Miksi haavoittuminen pelottaa? Miten suojelemme itseämme? Mikä avuksi?

  1. ”Se on liian hyvää ollakseen totta, ei tämä ilo kestä”.

Kun menee hyvin, alamme odottaa ja pelätä katastrofia saapuvaksi. Kiitollisuuden harjoittaminen toimii vastalääkkeenä. Tunnistaisimme riittävyyttä, sekä itsessämme että tilanteessa. Ilo kun tulee tavallisissa hetkissä meitä vastaan. Menetämme sen, jos emme osaa olla kiitollisia.

  1. Perfektionismi.

Se ei ole huippuosaamista, saavuttamista, kasvua ja itsensä kehittämistä, avain menestykseen eikä haavoittuvuuden välttämiseen. Se on uskoa siihen, että tällöin voidaan minimoida tai välttää virheet. Avuksi tulee se, että osaa ymmärtäväinen itselle. Ymmärtää yleinen inhimillisyys, ei asioita satu vain itselle. Ja mindfulness, emme voi välttää negatiivia ajatuksia, mutta voimme ottaa tasapainoisen lähestymisen asioihin.

  1. Tukahdutamme tunteemme.

Samalla tukahdutamme rakkauden, ilon, yhteenkuuluvuuden, innovatiivisuuden ja empatian. Kun tukahdutamme ikävät tunteet, niin samalla tukahdutamme myös ilon tunteet. Olemme kokonaisuus, joten emme voi valita tukahduttavamme elämästä vain ikävät asiat. Oman arvokkuuden tunteen säilyttäminen ajaa meitä tähän, pelkäämme riittämättömyyttämme. Lisäksi kulttuurissamme arvostetaan kiirettä, niin tällöin uskomme, ettei ikävät asiat eivät ehdi ottaa meissä valtaa.

Juha

Ps. Kirjan nimi on muuten Theodore Rooseveltin puheesta 23.4.1910.Daring Greatly Brene Brown

It is not the critic who counts; not the man who points out how the strong man stumbles, or where the doer of deeds could have done them better. The credit belongs to the man who is actually in the arena, whose face is marred by dust and sweat and blood; who strives valiantly; . . . who at the best knows in the end the triumph of high achievement, and who at worst, if he fails, at least fails while daring greatly.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Pystytkö kurottamaan elämässä potentiaalisi – mikä on Sinulle pelkojesi hinta?

Lähde: Henkka Hyppönen – “Pelon Hinta” (2014)

Henkka Hyppönen - Pelon HintaUnelmoimme, suunnittelemme ja teemme ratkaisuja. Rakennamme elämämme polkua päivä päivältä eteenpäin. Osa
meistä suunnittelee tulevaa, jopa eläkepäiviä, harva sitä, mitä jättää jälkeensä tai mikä olisi mahdollista omasta potentiaalista käsin. Pelot ohjaavat polkujamme. Kun sisäiset mekanismimme varoittavat vaarasta, muutamme herkästi suuntaa, luovumme ja haemme uutta polkua. Vaikka käynti epämukavuusalueella yleisesti kehittää, on sieltä myös mukava palata mukavuusalueelle. Harva meistä havahtuu, kuinka suuri vaikutus elämämme polun suuntaan on tavalla, jolla käsittelemme pelkojamme. Hyppönen siteeraa kirjassaan Bronnie Warea ja hänen kirjaansa ”Viisi viimeistä toivetta – Elä, älä kadu”. Waren avaa kuinka kuolinvuoteella ihmiset katsovat matkaansa taaksepäin ja toivovat, että olisivat olleet tarpeeksi rohkeita tekemään omat valintansa. Rohkeutta ilmaista tunteitaan, viettää enemmän aikaa läheisten kanssa ja töitäkin olisi voinut tehdä vähemmän. Hyppönen linjaa, kuinka perspektiiviä muuttamalla pelko tuntuu lähes absurdilta kriteerilt, oman polun suunnanvalintoja tehtäessä. Ajan rajallisuus surkastuttaa pelolta muskelit.

Kirjassaan Hyppönen purkaa aihetta kahdesta näkökulmasta. Miten käyttäytyisimme, jos emme pelkäisi ja miten voisimme työstää pelkojamme ja riisua pelkomme mystisestä verhostaan ja muskeleistaan. Kirja sisältää useita konkreettisia esimerkkejä aina lastenkasvatuksesta käärmekammon kukistamiseen. Omalla suhtautumisella tilanteeseen on merkitystä, kuten astuessamme neuvotteluun perhoset vatsassamme, ne voivat johtaa meitä kahteen vastakkaiseen suuntaan. Kielteinen suhtautuminen tilanteeseen saa meidät tulkitsemaan elimistön kiihotustilan hermostuneisuudeksi. Tämä lamaannuttaa ajatteluamme ja toimintakykyämme. Toisaalta positiivinen suhtautuminen tilanteeseen ja vatsanpohjan perhosten kutitukseen kasvattaa vireystilaamme. Koemme olevamme oikeassa paikassa ja saamme neuvottelusta itsellemme paremman lopputuloksen. Hyppönen summaa, kuinka positiivinen ja negatiivinen vireystila on elimistön kannalta lähes sama asia ja näin siirtyminen negatiivisesta positiiviseen on helpompaa, kuin rauhoittuminen. Innostuneet tai itsensä innostumaan saaneet pärjäävät näin paremmin neuvotteluissa.

 

pelot ja tapamme käsitellä pelkoja_

Neuvottelutilanteista siirrymme sosiaalisen kanssakäymiseen. Teemme joka hetki päätöksiä ja päätöksillämme on vaihtoehtoiskustannuksia. Valintojen päättymätön avaruus luo meille tilanteen, jossa toisaalla on todennäköisesti aina tarjolla parempi vaihtoehto sille, mitä ikinä teetkin. Kun vietämme yhteistä aikaa läheistemme kanssa, yhteiseen tekemiseen keskittymisen sijaan ajatuksemme valtaa kysymys, mitä Matti tai Veera mahtaa tehdä juuri nyt. Onko siellä paremmat ruuat, musiikki tai puheenaiheet. Sosiaalisen median aplikaatiot konkretisoivat tilanteen, kun selaamme ja seuraamme muiden tekemistä ilman, että olemme läsnä todellisessa hetkessä. Kykymme olla hetkessä läsnä määrittää Hyppösen mukaan suurelta osalta onnellisuutemme asteen. Daniel Goleman kirjoittaa samasta aiheesta kirjassaan ”Focus” ja toteaa ajatusten harhailulla olevan meille myös tärkeä tehtävä. Sillä kun ajatuksesi lähtee harhailemaan ja häiritsevät sanotaan vaikka lukemistasi, ne myös toisaalta työstävät mielessäsi olevia akuutteja ongelmia.

Kasvatus on myös mielenkiintoinen tarkasteluperspektiivi. Hyppösen avaama esimerkki Stanfordin yliopiston kokeesta, jossa viidesluokkalaiset lapset rakensivat palapelejä ja saivat kahdenlaisia kannustusviestejä. Ensimmäistä ryhmää kannustettiin ”Vau, oletpas sinä fiksu”, siinä missä toista ”Vau, meni tosi hyvin, teit varmaan tosi paljon töitä tämän eteen”. Itse heti intuitiivisesti ajattelin, että tietysti ensimmäinen kannustus on parempi ja vahvistaa lapsen älykkyyden kehitystä, kunnes looginen ajattelu astui kuvaan ja luin esimerkin loppuun. Itse asiassa pelkkää älyä kehuttaessa lapsille kehittyy halu pitää kiinni toisten käsityksestä. Saadessaan valita, hän ottaa helpomman palapelin ja ei ole innostunut lähtemään aluekisoihin, säilyttääkseen hänestä rakentuneen mielikuvan. Kovasta työstä kehuttu, on valmis kasvattamaan haastetta askel askeleelta ja menemään eteenpäin. Tässä kohtaa saankin kiittää vanhempiani, jotka ovat aina kannustaneet hokemalla ”kovalla työllä kaikki on mahdollista”. Vaikka itselle ei koulunkäynnin ensiasteilla lukeminen maittanutkaan, olen kovan työn kautta löytänyt omat vahvuusalueeni oppimissektoreilla.

Mielestäni teoria positiivisen energian suuntaamisesta jännittämiseen selittää osittain tiimiurheilun tai teatteriporukan yhteislämmittelyt ja alun rutiininomaiset sloganhuudot. Omasta kokemuksestakin muistan kuinka ennen teatteriesityksiemme alkua virittäydyimme onnistumisen moodiin. Siis vetreytimme kehomme, äänemme ja pommitimme vatsassamme kutittelevia perhosia positiivisella energialla. Näin jännitys toi porukallemme lisävirtaa, ja jännitys sai hahmomme syttymään lavalla. Saman jännitysenergian saisi negatiivisella latauksella johtamaan jäätymiseen. Kun kerroin Hyppöselle päätelmästäni, niin hän ei tyrmännyt sitä suoralta kädeltä. Hän kuitenkin viittasi Mihaly Csikszentmihalyin flow-teoriaan eli kuinka peli toimii parhaiten täydellisessä läsnäolossa eli flow-tilassa. Rutiinit ja rituaalit ovat tapa lisätä läsnäoloa ja näin antaa oma paras potentiaali itse suoritukseen.

Vasta avaamalla perspektiiviä voimme huomata, kuinka valtava vaikutus pelolla on elämäämme. Ei vain mahdollisuudestamme vierailla Eiffel-tornin huipulla, vaan kysymys saavutammeko elämässämme potentiaalimme. Tuleeko meistä se Minä, johon minulla olisi kykyjä ja haluja, vai tyydynkö muiden haluihin ja pysyttelen mukavuusalueellani. Miten olen huomenna parempi kuin tänään, aloitanko lopullinen määränpää mielessäni ja riisun pelonviittani.

 – Sami Suominen

Mitä muut ovat kirjoittaneet aiheesta:

Brian Tracy – Johdon konsultti, joka on menestynyt puhuja ja kirjailija. Yksi Tracyn monista legendaarisista viisauksista on:”Begin with the end in mind”. Aloita siis kuvittelemalla omat hautajaisesi ja sinne kolme puhujaa; läheisesi, ystäväsi ja kollegasi. Mitä he kertovat elämästäsi, millainen ihminen, ystävä ja elämänkumppani olit. Käännä asia seuraavaksi uuteen perspektiiviin ja mieti, mitä haluaisit heidän sanovan?

Daniel Goleman – Focus (Harper 2014). Aiheenaan keskittymiskyky ja sen vaikutukset.

Stephen R Covey – Seven Habits of Highly effective people (Simon Schuster 2009). Kirja kertoo siitä, miten saa itsestään parhaan irti.

Erik Bertrand Larssen – Paras (Bazar 2015). Kyseessä on itsensäkehittämisen kirja, joka tarkastelee elämää kuolinvuodeperspektiivistä.

Susan Jeffers – Uskalla elää (Delfiini Kirjat 2006). Käsittelee pelkoa kolmesta perspektiivistä.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Miten rakentaa ilmiömäisiä taitoja ja osaamista? Sellaista, jota parhailla taiteijijoilla, käsityöläisillä, muusikoilla tai kirjailijoilla on? Sellaista, että taitaa lestinsä todella hyvin ja on tutkinut sitä monesta näkökulmasta?

Voiko kuka tahansa saavuttaa tämän tason tekemisessään? Miten? Miksi mestarillisen osaamisen rakentaminen on tänä päivänä niin vaikeaa?

Mastery-George-Leonard

George Leonard vastaa muun muassa näihin kysymyksiin kirjassaan Mastery. Hän perustelee miksi kuka tahansa voi saavuttaa mestarin tason ja käy läpi miksi toiset jaksavat ikuiselta tuntuvaa puurtamista ja toiset kyllästyvät matkan varrella.

Kirja lähtee liikkeelle siitä, että kuka tahansa voi harjoittamalla saavuttaa mestarin tason. Kyse on enemmän sitoutumisesta ja pitkäjännitteisestä työstä kuin lahjakkuudesta tai synnynnäisestä nopeasta omaksumiskyvystä. Moni laji vaatii sitkeää harjoittelua ja omistautumista ennen kuin ihminen voi taitaa sen. Esimerkiksi balettitanssija voi olla teknisesti huikea, mutta vain harva osaa tanssia niin, että tanssijan sielu paljastuu tanssin edetessä.

Miten tälle tasolle päästään? Leonard tarjoaa viisi ”avainta”: opettajan, harjoituksen, antautumisen, sitoutumisen ja äärirajan. Opettajan tulee olla sellainen, että kaikki oppivat hänen ohjauksessaan, myös hitaimmat oppijat. Harjoituksen pitää olla asialle nöyrää niin, että harjoittaminen itsessään on lopputulos. Perusliikkeitä ja -asioita pitää toistaa ja niitä tulee hioa lopputtoman tuntuisesti. Lisäksi harjoitukselle tulee antautua, koska vain oppijat oppivat. Ekspertit eivät opi, hehän osaavat asian jo. Lopuksi äärirajoilla tulee käydä ja niitä tulee venyyttää.

Leonard kertoo myös muun muassa matkan varrella olevista esteistä. Homeostasis on mielestäni mielenkiintoisin. Leonard kirjoittaa, että kaikki systeemit kehosta perheeseen ja edelleen yhteiskuntaan pyrkivät takaisin aiempaan tilaan. Tämä siitä huolimatta, että vanha tila, johon systeemi pyrkii palautumaan, voi olla uutta huonompi. Systeemit siis vastustavat kaikkea muutosta riippumatta siitä mikä muutos on kyseessä. Leonard neuvoo, että onnistuakseen muutoksessa homeostasis pitää tiedostaa, sen kanssa pitää olla valmis neuvottelemaan muutoksen edetessä ja uudistus kannattaa tehdä systemaattisesti.

Leonard kertoo myös miksi mestarin tason saavuttaminen tänä päivänä on niin vaikeaa. Yhteiskuntamme palvoo onnistumisia ja lopputuloksia, kun pitkäjännitteinen ja sitoutunut harjoittaminen on hidasta  puurtamista. Emme arvosta hidasta ja sitoutunutta etenemistä ennen kuin olemme saaneet työn valmiiksi. Tässä piilee ristiriita: päästäksesi pitkälle sinun on sitouduttava asian harjoittamiseen pitkällä aikavälillä.

Kirja on inpiroiva ja selkeästi kirjoitettu. Siitä syntyy halu tehdä asioita ja antautua niille. Teksti on kaunista ja se on yksinkertaisuudessaan syvällistä. Suoranaista taituruutta. Aihe on laaja ja innostava. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille.

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone

Miksi tässä maailmassa missä kaikki tieto on kaikkien saatavilla, niin tietyt yritykset ja ihmiset ovat kuitenkin niin paljon parempia, menestyneempiä ja innovatiivisempia kuin toiset?

 

Simon Sinek tarjoaa kirjassaan Start with Why selkeän mallin merkitykselliselle tekemiselle ja samalla oman vastauksensa kysymykseen. Hän kutsuu tätä nimellä The Golden Circle. Siinä kaikki lähtee liikkeelle siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että kysyt aina kaikessa tekemisessäsi ensin miksi.

Kaikki tietävät mitä tuotteita ja palveluita tarjotaan asiakkaille. Jotkut tietävät miten niitä tehdään ja miten erottaudutaan kilpailijoista. Mutta vain harvat tietävät sen miksi tehdään sitä mitä tehdään. Se on päämäärä ja syy sille miksi ollaan olemassa.

Miksi siis yrityksemme on olemassa? Miksi työntekijämme ovat meidän työntekijöitä? Mikä merkitys tekemisellämme on asiakkaille, mikä on se syy miksi teemme tätä?

Miksi itse henkilökohtaisesti teet sitä mitä teet? Mikä on se perimmäinen syy tekemisellesi?

Vastaamalla kysymykseen miksi, sinulla on mahdollisuus luoda sellaista merkityksellistä tekemistä, joka inspiroi sinun ja yrityksesi kaikkia sidosryhmiä, erityisesti asiakkaitasi, työntekijöitäsi kuin myös yleisöäsi.

 

Start with why, The Golden Circle

Start with why, The Golden Circle. Muistiinpanot.

 

Kantava ajatus on se, että ihmiset eivät osta sitä mitä teet vaan he ostavat siksi miksi teet sitä. Vastaamalla ensin kysymykseen miksi, ennen kysymyksiä miten ja mitä saat yksinkertaisesti aikaan parempia tuloksia ja olet myös innovatiisempi. Mielestäni voit ajatella tätä niin yrityksen, kuin yksilönkin tekemisen kautta.

Aloita siis aina kysymällä miksi, mikä on syy sille miksi teemme tätä?

Tämän tulisi olla kaiken päätöksentekemisen perusta. Näin aikaansaadaan uskollisia asiakkaita ja sitä kautta pitkäaikaista menestystä. Viestimällä miksi tekijän kautta kosketetaan tunteita ja siten vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen voimakkaammin kuin pelkällä faktainformaatiolla. Tällöin on mahdollisuus myös nopeuttaa asiakkaan päätöksentekoa.

Malli haastaa viestimään selkeästi, on sanottava ja tehtävä vain asioita mihin uskoo. Asiakkaan luottamuksen saaminen saattaa kestää myös kauemmin ja se vaatii erityistä kurinalaisuutta.

Uskolliset asiakkaat ja pitkäiaikainen menestys tulevat sitä kautta, että osaat viestiä selkeästi siitä miksi teet mitä teet.

Nostaisin konkreettisimpina hyötynä esille sen, että saat pöydälle muutakin kuin hinta tekijän. Mahdollisesti päästää melkein kokonaan eroon siitä, että hinnalla olisi ollenkaan ratkaisevaa merkitystä ostopäätökseen. Koska asiakkaat haluavat olla myös osa jotain, kuulua johonkin, mitä tietty tuote tai palvelu heille edustaa, niin he ostavat heidän itsensä vuoksi. Muutos on siis usein ihmisissä itsessään, sinun on etsittävä ihmisiä, jotka uskovat siihen mihin itse uskot.

Ihmiset eivät siis osta siksi mitä teet, he ostavat siksi miksi teet sitä.

 

Juha

P.s. Jos olet allerginen liialliselle Apple hehkutukselle, tämä ei ole oikea kirja sinulle!

P.P.s. Syövätkö johtajat viimeisenä? Sivuillamme lisää Simon Sinekin oppeja.

P.P.P.s. Sinek on tulossa syksyllä 2015 Suomeen Nordic Business Forumiin.

 

Vinkkaa kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someone